Siirry pääsisältöön
Selectra Suomi
Lämpöpumput · päivitetty 20.7.2026

Poistoilmalämpöpumppu: talon oma hukkalämpö takaisin käyttöön

Cornelia Zavoianu Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 4 min lukuaika
Poistoilmalämpöpumppu on suomalaistalojen erikoisuus: se ottaa lämmön talosta poistuvasta ilmanvaihtoilmasta ennen kuin se karkaa ulos, ja lämmittää sillä veden ja käyttöveden. Se sopii koneellisen poistoilmanvaihdon taloon (70-2000-luku) ja on maalämpöä edullisempi. Laske säästösi.
Nopeat faktat
SCOP 2,5-3,5
Rajaa poistoilman määrä
8-14 t€
Hinta asennettuna
70-00-luku
Koneellisen poistoilmanvaihdon talot

Mikä poistoilmalämpöpumppu on?

Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen lämmön talosta poistuvasta ilmasta. Kun koneellinen ilmanvaihto puhaltaa käytettyä, huoneenlämpöistä sisäilmaa ulos, siinä on vielä lämpöä, joka muuten karkaisi hukkaan. Pumppu kerää tämän lämmön ja siirtää sen lämmitysveteen ja lämpimään käyttöveteen. Hyötysuhde on SCOP noin 2,5-3,5 ja hinta 8 000-14 000 € asennettuna.

Se on suomalainen erikoisratkaisu, joka sopii taloihin, joissa on jo koneellinen poistoilmanvaihto, tyypillisesti 1970-2000-luvun omakotitaloihin. Näissä kohteissa se on edullinen tapa parantaa energiatehokkuutta ilman porakaivoa tai isoa remonttia, koska se hyödyntää talossa jo olevaa ilmanvaihtojärjestelmää. Laskuri alla arvioi säästösi.

Ajantasaiset luvut · päivitetty 2026-07-20
Lähde: Motiva, asentajat
Poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde, hinta ja edellytykset
TekijäArvoHuom
Hyötysuhde SCOP noin 2,5-3,5 Matalampi katto kuin maalämmöllä
Hinta asennettuna 8 000-14 000 € Edullisempi kuin maalämpö, ei porausta
Lämmittää käyttöveden Kyllä Kattaa lämmityksen ja käyttöveden
Edellyttää Koneellinen poistoilmanvaihto Ilmanvaihtokone puhaltaa ilmaa ulos
Vaatii porakaivon Ei Hyödyntää talon omaa poistoilmaa

Tuottokattoa rajaa poistoilman määrä, joten SCOP on matalampi kuin maalämmöllä. Hinnat ovat suuntaa antavia.

Säästölaskuri

Paljonko poistoilmalämpöpumppu säästäisi?

Nykyinen lämmityskustannus vuodessa
€/v
Arvioitu säästö:
Arvioitu vuosisäästö
1000 €/v
Säästö 15 vuodessa
Pienennä myös sähkön hintaa ›

Arvio, ei tarjous. Säästö = nykyinen lämmityskustannus × säästöprosentti. Poistoilman tuottokatto rajaa säästöä, joten prosentti on matalampi kuin maalämmöllä. Kaikki luvut näkyvät myös yllä olevassa taulukossa.

Harhaluulo: ”lämpöpumppu tarkoittaa aina maalämpöä tai ilmalämpöpumppua”

Kun puhutaan lämpöpumpuista, moni ajattelee vain kahta vaihtoehtoa: kallista maalämpöä tai huoneilmaa lämmittävää ilmalämpöpumppua, joka ei tee käyttövettä. Poistoilmalämpöpumppu jää usein pimentoon, vaikka se sopii juuri siihen talokantaan, jota Suomessa on eniten: 1970-2000-luvun koneellisen poistoilmanvaihdon omakotitaloihin. Se kattaa lämmityksen ja käyttöveden kuten maalämpö, mutta ilman kallista porakaivoa.

Toisin sanoen monelle vanhan sähkölämmitystalon omistajalle edullisin lämpöpumppuloikka ei ole se tunnetuin. Jos talossasi hurisee ilmanvaihtokone, joka puhaltaa ilmaa katolta ulos, sinulla on jo puolet järjestelmästä valmiina.

Miksi poistoilmalämpöpumppu jää vertailuissa varjoon

Lämpöpumppuvertailut nostavat esiin ne tyypit, joilla on suurin markkina ja korkein hyötysuhde, ilmalämpöpumppu ja maalämpö. Poistoilmalämpöpumppu näyttää niiden rinnalla vaatimattomalta, koska sen SCOP (2,5-3,5) on matalin. Se on oikea luku mutta väärä vertailu: poistoilmalämpöpumppua ei osteta maalämmön sijaan vaan silloin, kun maalämpö ei ole järkevä tai mahdollinen.

Toinen harha on ajatella, että matala SCOP tarkoittaa huonoa investointia. Ratkaisevaa on hinta suhteessa säästöön: koska laite on halpa (ei porausta, hyödyntää olemassa olevaa ilmanvaihtoa), pienempikin säästö voi maksaa investoinnin nopeasti takaisin sopivassa talossa.

Miten se toimii ja mikä rajaa tehon

Jokaisessa koneellisen ilmanvaihdon talossa poistuu jatkuvasti käytettyä, huoneenlämpöistä sisäilmaa. Ilman poistoilmalämpöpumppua tämä lämpö puhalletaan sellaisenaan ulos. Pumppu kaappaa lämmön ennen ulospuhallusta ja siirtää sen kylmäainekierron avulla lämmitysveteen ja käyttöveteen. Ajattele sitä kuin termospulloa poistoputkessa: se ottaa talteen lämmön, joka muuten menisi hukkaan.

Rajoituksena on, että poistoilmaa on vain tietty määrä. Toisin kuin maalämpö, joka voi ottaa kalliosta lämpöä niin paljon kuin tarvitaan, poistoilmalämpöpumpun teho on sidottu ilmanvaihdon ilmamäärään. Siksi sen SCOP ja tuottokatto ovat matalammat, ja kovilla pakkasilla se voi tarvita tuekseen sähkövastuksen lisälämmitystä.

Milloin se kannattaa, milloin ei

Poistoilmalämpöpumppu loistaa, kun talossa on toimiva koneellinen poistoilmanvaihto ja vanha poistoilmakone tulossa tiensä päähän. Silloin päivitys on luonteva ja halpa. Se pettää, jos sen odottaa korvaavan koko lämmityksen kovassa pakkasessa yksinään, tuottokatto tulee vastaan, ja sähkövastus nostaa laskua.

Yleisin virhe on asentaa se taloon, jossa ei ole koneellista poistoilmanvaihtoa, tai olettaa maalämmön säästöt. Jos talossasi on painovoimainen ilmanvaihto (ei ilmanvaihtokonetta), tämä laite ei ole vaihtoehto. Silloin katso ilma-vesilämpöpumppua tai maalämpöä.

Asiantuntijan huomio: matala kilpailu, iso mahdollisuus

Tässä on hiljainen tosiasia: poistoilmalämpöpumppu on Suomen aliarvostetuin lämpöpumppu. Sitä myydään vain noin pari tuhatta kappaletta vuodessa, kun ilmalämpöpumppuja myydään lähes 100 000. Silti sopivaa talokantaa, koneellisen poistoilmanvaihdon 70-00-luvun taloja, on satojatuhansia. Monelle omistajalle tämä on paras hinta-hyötysuhde, jota kukaan ei ole tarjonnut, koska myyjät keskittyvät volyymituotteisiin.

Käytännön vinkki: kun vanha poistoilmakone lähestyy elinkaarensa loppua, älä vaihda sitä pelkkään uuteen poistoilmakoneeseen. Lisähinnalla saat poistoilmalämpöpumpun, joka tekee saman ilmanvaihdon mutta ottaa lämmön talteen. Asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen.

Näin tarkistat, sopiiko se sinulle

1

Tarkista ilmanvaihto. Onko talossa koneellinen poistoilmanvaihto (ilmanvaihtokone, joka puhaltaa ilmaa ulos)? Jos ei, tämä laite ei sovi.

2

Katso vanhan koneen ikä. Jos poistoilmakone lähestyy loppuaan, päivitys poistoilmalämpöpumppuun on luontevin ja halvin hetki.

3

Pyydä mitoitus ja tarjous. Varmista, että laite mitoitetaan ilmamäärän ja lämmöntarpeen mukaan. Hyödynnä kotitalousvähennys.

4

Kilpailuta sähkö. Laite lisää sähkönkulutusta, joten halvempi sopimus pienentää kuukausikulua.

Yhteenveto

Poistoilmalämpöpumppu ottaa talon oman hukkalämmön takaisin käyttöön ja kattaa lämmityksen ja käyttöveden: SCOP 2,5-3,5, hinta 8 000-14 000 €. Se on aliarvostettu mutta usein paras valinta 70-2000-luvun koneellisen poistoilmanvaihdon taloon, etenkin kun vanha poistoilmakone on vaihtovuorossa. Tarkista ilmanvaihto, mitoita oikein ja kilpailuta sähkö.

Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko poistoilmalämpöpumppu maksaa?
Asennettuna tyypillisesti noin 8 000-14 000 €. Se on edullisempi kuin maalämpö, koska poraus jää pois, ja se hyödyntää talossa jo olevaa ilmanvaihtojärjestelmää. Asennustyön osuudesta saa kotitalousvähennyksen.
Mitä kokemuksia poistoilmalämpöpumpusta on?
Käyttäjät pitävät sitä edullisena ja vähän tilaa vievänä tapana keventää vanhan poistoilmakoneella varustetun talon lämmityslaskua. Yleisin varaus on tuottokatto: koska lämpöä otetaan vain poistoilmasta, kovilla pakkasilla tarvitaan usein lisälämmitystä. Vanhan, elinkaarensa päähän tulleen poistoilmakoneen tilalle se on luonteva päivitys.
Kenelle poistoilmalämpöpumppu sopii?
Taloihin, joissa on jo koneellinen poistoilmanvaihto, eli suurelle osalle 1970-2000-luvun omakotitaloista. Se on hyvä ja edullinen tapa nostaa vanhan sähkölämmitteisen tai poistoilmakoneella varustetun talon energiatehokkuutta ilman isoa remonttia.
Miksi poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde on matalampi?
Koska sen lämmönlähde on rajallinen: talosta poistuu vain tietty määrä ilmaa, josta lämpöä voidaan ottaa. Siksi sen tuottokatto ja SCOP (noin 2,5-3,5) ovat matalammat kuin maalämmöllä. Se ei silti tarvitse porakaivoa, joten se on edullinen ratkaisu sopivaan taloon.

Lähteet ja päivitys: Motiva (hyötysuhde), SULPU (myyntimäärät), alan asentajien hinta-arviot. Sivu päivitetty 2026-07-20. Hinnat ovat suuntaa antavia; pyydä kohdekohtainen tarjous.

Artikkelin on tutkinut ja kirjoittanut energiamarkkinoiden asiantuntija.

Kirjoittanut

Cornelia Zavoianu Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla

Biografia

Cornelia on Selectran energiamarkkina-analyytikko, jolla on kansainvälistä kokemusta sähkö- ja kaasumarkkinoiden analysoinnista. Hän tutkii ja vertailee sähkösopimuksia, siirtohintoja ja kilpailutuksen sääntöjä sekä kirjoittaa selkeitä oppaita, jotka auttavat suomalaisia kotitalouksia valitsemaan sopivan sähkösopimuksen ja pienentämään laskujaan.

Asiantuntemus

Sähkömarkkinat Sähkösopimusten vertailu Pörssisähkö ja spot-hinnat Kodin energiatehokkuus