Maalämpökaivo: kuinka syvälle porataan ja mistä hinta muodostuu
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Mikä maalämpökaivo on?
Maalämpökaivo on kallioon porattu pystysuora reikä, tyypillisesti 150-300 metriä syvä, johon lasketaan lämmönkeruuputki. Putkessa kiertävä neste kerää kallion tasaista lämpöä, ja maalämpöpumppu nostaa sen talon lämmitykseen. Kaivo on maalämpöjärjestelmän ainoa osa, jota ei voi vaihtaa jälkikäteen, joten sen syvyys ja mitoitus ratkaisevat, kuinka tehokkaasti järjestelmä toimii koko elinikänsä.
Syvyys ei ole makuasia vaan laskutoimitus: se mitoitetaan talon lämmöntarpeen ja maaperän lämmönjohtavuuden mukaan. Poraus maksaa 30-50 € metriltä, joten porausurakka on noin 2 500-8 000 €, osa maalämmön kokonaishinnasta (13 000-25 000 €). Sama reikä tunnetaan monella nimellä: energiakaivo, lämpökaivo ja porakaivo tarkoittavat kaikki tätä samaa asiaa.
| Tekijä | Arvo | Huom |
|---|---|---|
| Tyypillinen syvyys | 150-300 m (usein n. 200 m) | Mitoitetaan talon lämmöntarpeen mukaan, ei arvata |
| Porauksen hinta | 30-50 €/metri | Kova kallio ja hankala sijainti nostavat hintaa |
| Porausurakan osuus | 2 500-8 000 € | Osa maalämmön kokonaishinnasta (13 000-25 000 €) |
| Etäisyys naapurin rajaan | vähintään 7,5 m | Alle sen vain naapurin kirjallisella suostumuksella |
| Kahden kaivon väli | vähintään 15 m | Liian lähellä kaivot jäähdyttävät toisiaan |
| Lupa | Toimenpidelupa kunnalta | Pohjavesialueella tarvitaan lisäselvitykset |
| Käyttöikä | kymmeniä vuosia | Kaivo kestää selvästi pumppua kauemmin |
Etäisyys- ja lupavaatimukset perustuvat kuntien rakennusvalvonnan ohjeisiin ja voivat vaihdella kunnittain, tarkista oman kuntasi ohje. Hinnat ovat porausurakoitsijoiden suuntaa antavia arvioita ja riippuvat kalliosta, syvyydestä ja sijainnista.
Syvyys- ja hinta-arvio
Kuinka syvä kaivo ja mitä poraus maksaisi?
Suuntaa antava arvio, ei mitoituslaskelma. Nyrkkisääntönä noin metri porakaivoa jokaista lämmitettyä neliötä kohti (Pohjois-Suomessa n. 12 % enemmän), poraus 30-50 €/m. Todellinen syvyys lasketaan lämmöntarpeesta ja maaperästä. Kaikki arvot näkyvät myös alla olevassa taulukossa.
| Lämmitetty pinta-ala | Arvioitu syvyys | Porauksen hinta-arvio |
|---|---|---|
| alle 120 m² | 130-180 m | 4 000-9 000 € |
| 120-180 m² | 170-230 m | 5 000-11 500 € |
| 180-250 m² | 220-290 m | 6 500-14 500 € |
| yli 250 m² | 280-350 m tai 2 kaivoa | 8 500-17 500 € |
Harhaluulo: ”syvempi kaivo on aina parempi”
Moni ajattelee, että mitä syvempi kaivo, sitä enemmän lämpöä, ja siksi kannattaisi porata varmuuden vuoksi runsaasti. Se maksaa turhaan. Kaivo on kuin oikean kokoinen kenkä: liian pieni hiertää, mutta liian isosta maksat ylimääräistä ilman hyötyä. Talon lämmöntarve on kiinteä, ja kun kaivo kattaa sen, jokainen ylimääräinen metri on pelkkää kulua, tyypillisesti 30-50 € turhaa hukkaan.
Oikea kysymys ei siis ole ”kuinka syvä” vaan ”kuinka syvä juuri tälle talolle”. Alimitoitettu kaivo on yhtä paha toiseen suuntaan: se jäähtyy vuosien mittaan, jolloin pumppu joutuu turvautumaan kalliiseen sähkövastukseen. Molemmat virheet maksavat, ja molemmat vältetään kunnollisella mitoituksella ennen porausta.
Miksi yksi metrihinta johtaa harhaan
Poraus hinnoitellaan usein euroa metriltä, ja siksi tarjouksia verrataan kuin bensaa: halvin metrihinta voittaa. Se on väärä mittari, koska se jättää huomiotta kaksi ratkaisevaa asiaa: kuinka monta metriä oikeasti tarvitaan ja kuka maksaa yllätykset. Halvin metrihinta houkuttaa aliarvioimaan syvyyttä, jolloin lasku näyttää pieneltä paperilla mutta kaivo jää liian matalaksi.
Toinen sokea piste on geologiariski. Kova kallio, paksu irtomaakerros tai pohjavesi voi kasvattaa porausmetrejä kesken urakan. Jos hinta on pelkkä €/metri, tämä riski on sinun: lisämetrit lisätään laskuun. Vertaa siksi kokonaisurakkaa ja mitoitusta, älä pelkkää metrihintaa. Koko maalämmön hinnan erittely on maalämmön hinta -sivulla.
Kuinka syvälle maalämpö porataan ja mikä sen ratkaisee
Omakotitalon kaivo porataan tyypillisesti 150-300 metriin, ja keskimääräinen kaivo on noin 200 metriä. Syvyyttä ohjaa kaksi tekijää. Ensimmäinen on talon lämmöntarve: mitä enemmän lämpöä talo tarvitsee vuodessa, sitä pidempi keruuputki ja sitä syvempi kaivo. Toinen on maaperän lämmönjohtavuus, eli kuinka helposti kallio luovuttaa lämpöä putkelle. Ajattele kaivoa pillinä lämpövarastoon: mitä enemmän juot, sitä pidemmän pillin tarvitset.
Sijainnilla on myös vaikutusta. Pohjois-Suomessa maaperä on kylmempää, joten vastaava talo tarvitsee usein hieman syvemmän kaivon kuin etelässä, karkeasti kymmenkunta prosenttia enemmän metrejä. Jos lämmöntarve on hyvin suuri tai tontti on ahdas, ratkaisuna on joko syvempi kaivo tai kaksi erillistä kaivoa, joiden väli on vähintään 15 metriä, jotta ne eivät jäähdytä toisiaan. Tämä mitoitus tehdään aina ennen porausta, ei porauksen aikana.
Kun maalämpökaivon poraus epäonnistuu
Ammattilaisen tekemänä poraus epäonnistuu harvoin, mutta maaperä on maan alla eikä sitä näe etukäteen. Kolme yleisintä yllätystä ovat irtomaakerros, jossa reikä sortuu ja vaatii teräksisen suojaputken syvemmälle, runsas pohjavesi, joka tulvii kaivoon, ja paineellinen artesian-vesi, joka purkautuu ylös ja voi vaatia kaivon tulppaamisen. Jokainen näistä lisää työtä ja kustannusta.
Tässä ratkeaa, kannattiko halvin metrihinta. Jos sovittu on kiinteä urakkahinta (”avaimet käteen”), yllätykset kuuluvat urakoitsijalle, hän kantaa geologiariskin. Jos sovittu on pelkkä €/metri, lisämetrit ja suojaputket lisätään sinun laskuusi. Väärin porattu tai alimitoitettu kaivo taas näkyy vasta vuosien päästä heikkona hyötysuhteena. Siksi kannattaa kysyä jo tarjousvaiheessa, kuka maksaa yllätykset ja miten mitoitus on tehty, se on halvin vakuutus koko projektissa.
Asiantuntijan huomio: sama reikä, monta nimeä ja kaksi hinnoittelutapaa
Tarjouksia lukiessa törmää neljään termiin: maalämpökaivo, energiakaivo, lämpökaivo ja porakaivo. Ne ovat kaikki sama asia, kallioon porattu reikä lämmönkeruuta varten. Nimi vaihtelee urakoitsijan mukaan, ei tekniikan. Älä siis anna eri sanojen hämätä, kun vertaat tarjouksia keskenään: kyse on aina samasta kaivosta.
Tärkeämpi ero piilee hinnoittelutavassa. Kiinteä urakkahinta on kuin kiinteä sähkösopimus: maksat hieman enemmän varmuudesta, mutta yllätykset eivät kaadu sinulle. Metrihinta on kuin pörssisähkö: halvempi hyvässä kelissä, mutta kannat riskin, jos kallio yllättää. Kokenut urakoitsija on jo porannut alueella ja tietää maaperän, siksi paikallinen tekijä osaa antaa realistisemman kiinteän hinnan kuin kaukaa tuleva halvin tarjous. Tätä ei lue tarjouksessa, mutta se ratkaisee lopullisen laskun.
Näin etenet, kun harkitset maalämpökaivoa
Arvioi syvyys ja hinta. Käytä yllä olevaa laskuria saadaksesi suuruusluokan syvyydelle ja porauksen hinnalle ennen tarjouspyyntöjä.
Tarkista tila ja etäisyydet. Kaivo vähintään 7,5 m naapurin rajasta ja kaksi kaivoa vähintään 15 m toisistaan. Pohjavesialueella tarvitaan lisäselvitykset.
Hae toimenpidelupa. Poraus vaatii kunnan rakennusvalvonnan luvan. Urakoitsija hoitaa sen usein puolestasi, mutta varmista se sopimuksessa.
Pyydä tarjoukset mitoituksineen ja kysy geologiariskistä. Vaadi porakaivon mitoitus ja selvitä, onko hinta kiinteä urakka vai €/metri, ja kuka maksaa yllätykset. Suosi paikallista tekijää, joka tuntee maaperän.
Kilpailuta sähkö. Maalämmön käyttökulu on lähes kokonaan sähköä, joten halvempi sähkösopimus pienentää kaivon tuottaman lämmön hintaa suoraan.
Yhteenveto
Maalämpökaivo on 150-300 metriä syvä kallioreikä, jonka syvyys lasketaan talon lämmöntarpeesta, ei arvata. Poraus maksaa 30-50 € metriltä, mutta älä valitse halvinta metrihintaa: ratkaisevaa on oikea mitoitus ja se, kuka kantaa geologiariskin, jos kallio yllättää. Energiakaivo, lämpökaivo ja porakaivo ovat samaa asiaa. Arvioi ensin oma syvyytesi ja hintasi laskurilla, katso sitten maalämmön kokonaishinta ja kilpailuta sähkö, joka pyörittää pumppua.
Usein kysytyt kysymykset maalämpökaivosta
Kuinka syvälle maalämpö porataan?
Kuinka syvä porakaivo maalämpöpumpulle tarvitaan?
Paljonko maalämpökaivon poraus maksaa?
Mitä jos maalämpökaivon poraus epäonnistuu?
Mitä eroa on energiakaivolla, lämpökaivolla ja maalämpökaivolla?
Kuinka lähelle naapurin rajaa lämpökaivon saa porata?
Lähteet ja päivitys: Motiva (mitoitus, syvyys), kuntien rakennusvalvonnan maalämpöohjeet (etäisyydet 7,5 m / 15 m, toimenpidelupa), alan porausurakoitsijoiden hinta-arviot. Sivu päivitetty 2026-07-20. Syvyydet ja hinnat ovat suuntaa antavia; pyydä kohdekohtainen mitoitus ja tarjous.
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Biografia
Cornelia on Selectran energiamarkkina-analyytikko, jolla on kansainvälistä kokemusta sähkö- ja kaasumarkkinoiden analysoinnista. Hän tutkii ja vertailee sähkösopimuksia, siirtohintoja ja kilpailutuksen sääntöjä sekä kirjoittaa selkeitä oppaita, jotka auttavat suomalaisia kotitalouksia valitsemaan sopivan sähkösopimuksen ja pienentämään laskujaan.
Asiantuntemus