Siirry pääsisältöön
Selectra Suomi
Energiatehokkuus · päivitetty 21.7.2026

Puulämmitys: mistä hinta oikeasti muodostuu ja kielletäänkö se

Cornelia Zavoianu Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 7 min lukuaika
Puulämmitys voi olla halvin tai kallein tapa lämmittää talo, ja ero on jopa 15-kertainen. Kaikki riippuu siitä, mistä ostat puun ja millä laitteella poltat sen. Katso miten hinta muodostuu, mihin varaaja ja vesikierto tarvitaan, ja miksi ”puulämmityksen kielto” on väärinkäsitys.
Nopeat faktat
2-30 snt/kWh
Puulämmön hinnan haarukka
1 010 kWh
Energiaa kuivassa koivu-irtokuutiossa
Ei kieltoa
Puulämmitystä ei olla kieltämässä

Mitä puulämmitys tarkoittaa?

Puulämmitys tarkoittaa talon lämmittämistä polttamalla puuta: klapeja, pilkkeitä tai haketta. Se voi olla koko talon päälämmitys (puukattila, joka lämmittää vesikiertoista lämmönjakoa) tai täydentävä lämpö (varaava takka olohuoneessa). Omakotitalon puulämmityksen hinta on noin 2-30 snt/kWh, ja tämä valtava haarukka on koko jutun ydin.

Puun hinta ei siis ratkaise yksin. Kaksi asiaa määrää, maksaako lämpösi 3 vai 25 senttiä kilowattitunnilta: mistä hankit puun (oma metsä, iso kippikuorma vai kaupan pienet säkit) ja kuinka tehokas laite polttaa sen (avotakka hukkaa lähes kaiken, varaava takka ja kattila hyödyntävät yli 80 %). Puu on halpaa polttoainetta vain, jos molemmat osuvat kohdalleen.

Ajantasaiset luvut · päivitetty 2026-07-21
Lähde: Motiva, polttopuun myyjät, vero.fi, selectra.fi-hintadata
Puulämmityksen energiasisältö, puun hinnat, puulämmön hinta, sähkön vertailuhinta ja tuet Suomessa
TekijäArvoHuom
Kuivan koivun energiasisältö 1 010 kWh / irtokuutio (i-m³) 1 700 kWh / pinokuutio (p-m³), n. 4,15 kWh/kg
Toimitettu koivuklapi 80-100 €/i-m³ Irtomyynti kotiin toimitettuna
Kippikuorma (iso erä) n. 50-75 €/i-m³ Halvin tapa ostaa valmista puuta
Kaupan 40 L säkki 6,50-10 €/säkki Kallein muoto: n. 160-250 €/i-m³ vastaava
Puulämmön hinta (toimitettu puu) n. 10-13 snt/kWh Varaavalla takalla tai kattilalla (~80 % hyötysuhde)
Sähkön vertailuhinta (live) 13,4 snt/kWh Halvin sähkötarjouksemme + siirto ja verot
Kotitalousvähennys 35 % työstä (max 1 600 €/hlö) Öljystä luovuttaessa 60 % (max 3 500 €)

Puun hinnat ovat myyjien 2026 suuntaa antavia hintoja ja vaihtelevat alueittain ja puulajeittain. Puulämmön snt/kWh on laskettu jakamalla puun hinta energiasisällöllä ja laitteen hyötysuhteella. Sähkön vertailuhinta on halvin listaamamme sähkötarjous plus tyypillinen siirto ja verot; se päivittyy säännöllisesti.

Puulämmön hintalaskuri

Paljonko puulämpö maksaa juuri sinulla?

Mistä hankit puun?
Millä poltat?
Lämmöntarve: 15 000 kWh/vuosi
Puulämmön hinta
12,0 snt/kWh
Halvempaa kuin sähkö ( snt/kWh) Kalliimpaa kuin sähkö ( snt/kWh)
Puulämpö vuodessa
Sama lämpö sähköllä
Vertaa sähkön hinta ›

Laskuri jakaa puun hinnan energiasisällöllä (kuiva koivu 1 010 kWh/i-m³) ja laitteen hyötysuhteella. Avotakka ~15 %, varaava takka ~80 %, puukattila varaajineen ~85 %. Sähkön vertailuhinta 13,4 snt/kWh tulee halvimmasta sähkötarjouksestamme. Suuntaa antava arvio; kaikki luvut löytyvät myös alla olevasta taulukosta.

Halvin sähkö juuri nyt
Sähkötytöt logo

Sähkötytöt Pörssisähkö

Pörssisähkö (Tarjous: ilmainen perusmaksu ensimmäiset 3kk!)

Energian hinta 1,9 snt/kWh

Sähkötytöt sähkösopimus

Energian hinta on halvin listaamamme sähkönmyyntitarjous ja päivittyy säännöllisesti. Sähkön kokonaishintaan lisätään siirto ja verot (verkkoyhtiöstä riippuen tyypillisesti noin 11,5 snt/kWh). Suuntaa antava, ei sitova tarjous.

Puulämmön hinta snt/kWh puun hankintatavan ja polttolaitteen mukaan
Puun hankintaAvotakka (15 %)Varaava takka (80 %)Kattila + varaaja (85 %)
Oma metsä (n. 20 €/i-m³) 13 snt/kWh 2-3 snt/kWh 2-3 snt/kWh
Kippikuorma (n. 55 €/i-m³) 36 snt/kWh 7 snt/kWh 6 snt/kWh
Toimitettu (n. 95 €/i-m³) 63 snt/kWh 12 snt/kWh 11 snt/kWh
Kaupan säkki (n. 200 €/i-m³) 132 snt/kWh 25 snt/kWh 23 snt/kWh

Kielletäänkö puulämmitys? Lyhyt vastaus: ei

Otsikot ”EU kieltää puun polton” palaavat uutisiin muutaman vuoden välein, ja moni pelkää joutuvansa luopumaan takastaan. Se on väärinkäsitys. Puulämmitystä ei olla kieltämässä Suomessa. Sekaannus syntyy siitä, että EU:n ekosuunnittelusäännöt (Ecodesign) asettavat päästörajat uusille myytäville tulisijoille ja kattiloille. Ne ovat kuin auton pakokaasunormit: uudet mallit saavat päästää vähemmän, mutta vanhaa autoa saa silti ajaa.

Säännöt eivät koske jo asennettuja takkoja, eivätkä ne kiellä puulla lämmittämistä. Komissiossa on valmisteltu tiukempia hiukkaspäästörajoja, mutta niiden esittelyä on lykätty lisäselvitysten vuoksi. Suomessa poliitikot ja tutkijat eivät aja puulämmityksen kieltoa, koska puu on tärkeä osa huoltovarmuutta ja lämmityksen omavaraisuutta. Käytännön viesti: vanhaa takkaasi saat käyttää, ja uutta ostaessa valitset joka tapauksessa vähäpäästöisen mallin.

Miksi ”puu on halpaa” johtaa harhaan

Netti on täynnä lausetta ”puulämmitys on halvinta”. Se pitää paikkansa vain toisessa päässä haarukkaa. Ongelma on, että lause kertoo puun hinnasta, ei lämmön hinnasta. Nämä eivät ole sama asia. Lämmön hintaan vaikuttaa kolme kerrointa: paljonko puu maksaa, paljonko energiaa siinä on (kuivuus) ja kuinka suuri osa siitä päätyy huoneeseen (laitteen hyötysuhde).

Katso yllä oleva taulukko: sama koivuklapi maksaa lämpönä 2 senttiä tai 25 senttiä kilowattitunnilta pelkän hankintatavan ja laitteen mukaan. Kaupan pienestä säkistä ostettu puu vanhassa avotakassa poltettuna on kalliimpaa kuin sähkö. Tämä on se osa, jonka yleisartikkelit jättävät kertomatta, ja siksi moni pettyy: laittaa puulämpöön rahaa odottaen säästöä, mutta ostaa väärin ja polttaa tehottomasti.

Puulämmityksen hinta: mistä se muodostuu

Puu myydään kolmella eri kuutiolla, ja tässä syntyy ensimmäinen ansa. Irtokuutio (i-m³) on löyhästi laatikkoon kaadettua klapia, pinokuutio (p-m³) on siististi pinottua, ja kiintokuutio on pelkkää puuta ilman ilmaa. Sama puumäärä näyttää eri hinnalta riippuen siitä, millä kuutiolla se myydään: 90 €/i-m³ ja 150 €/p-m³ voivat olla sama hinta. Vertaa siis aina samalla yksiköllä.

Energiaksi muutettuna kuiva koivu-irtokuutio sisältää noin 1 010 kWh. Kun jaat puun hinnan tällä ja laitteen hyötysuhteella, saat lämmön todellisen hinnan. Toimitettu klapi varaavassa takassa on noin 10-13 snt/kWh, kippikuorma noin 6-9 snt/kWh, ja oma metsä tehokkaalla kattilalla noin 2-4 snt/kWh. Vertailun vuoksi täysin sähköllä sama lämpö maksaa alla olevan tarjouksen mukaan:

Halvin sähkö juuri nyt
Sähkötytöt logo

Sähkötytöt Pörssisähkö

Pörssisähkö (Tarjous: ilmainen perusmaksu ensimmäiset 3kk!)

Energian hinta 1,9 snt/kWh

Sähkötytöt sähkösopimus

Suoralla sähkölämmityksellä lämmön hinta on käytännössä sähkön kokonaishinta: energia (halvin tarjouksemme) plus siirto ja verot, yhteensä noin 13,4 snt/kWh. Lämpöpumppu jakaa tämän kolmella. Puulämpö kannattaa vain, jos saat sen tämän hinnan alle.

Huomaa, että puulämmön hintaan ei yleensä lasketa omaa työtä: klapien teko, kuivatus, sisään kantaminen ja tuhkien vienti vievät aikaa. Jos arvostat oman ajan, halvinkin puu ei ole ilmaista. Siksi puulämmitys on usein järkevintä täydentävänä lämpönä huippupakkasilla, kun päälämmitys hoituu esimerkiksi lämpöpumpulla.

Vesikiertoinen puulämmitys, varaaja ja kattilat

Kun puu lämmittää koko taloa, kyse on vesikiertoisesta puulämmityksestä. Puukattila lämmittää vettä, joka kiertää talon lämmönjaossa, patteriverkostossa tai vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Näin puun lämpö saadaan joka huoneeseen, ei vain sinne, missä tulisija on. Järjestelmän sydän ei kuitenkaan ole kattila vaan varaaja.

Varaaja on iso lämminvesivaraaja, tyypillisesti 1 500-3 000 litraa, joka toimii kuin termospullo talon lämmölle. Poltat kattilassa lyhyen, kuuman ja puhtaan tulen kerran tai kahdesti päivässä, ja lämpö varastoituu veteen. Varaaja luovuttaa sitä taloon tasaisesti tuntien ajan. Ilman varaajaa kattilaa jouduttaisiin kytemään pienellä liekillä, mikä on tehotonta ja tuottaa runsaasti päästöjä ja nokea. Varaaja on siis se, mikä tekee puukattilasta sekä puhtaan että edullisen.

Puulämmityksen kattilat jaetaan karkeasti kahteen. Klapikattila (pilkekattila) poltetaan käsin, halvempi hankkia mutta vaatii päivittäistä työtä. Hakekattila syöttää haketta automaattisesti ja sopii isoon lämmöntarpeeseen, kalliimpi mutta vähätöisempi. Molemmat vaativat varaajan. Huomaa termien ero: varaaja on vesisäiliö vesikiertoisessa järjestelmässä, kun taas varaava takka on massiivinen tulisija, joka varaa lämmön kiveen. Ne eivät ole sama asia.

Asiantuntijan huomio: kosteus on piilokerroin

Puun hinnasta puhutaan paljon, mutta harva mainitsee kosteutta, joka on hiljainen rahareikä. Tuore puu sisältää lähes puolet painostaan vettä. Kun poltat kosteaa puuta, iso osa energiasta menee veden höyrystämiseen savupiipusta ulos, ei talon lämmitykseen. Märkä puu on kuin ostaisit bensaa, joka on laimennettu vedellä: maksat litroista, mutta osa ei liikuta autoa.

Kuiva puu (kosteus alle 20 %) antaa noin kaksinkertaisen hyödyn tuoreeseen verrattuna, ja se palaa puhtaammin, jolloin piippu ja tulisija pysyvät kunnossa. Käytännön sääntö: puu kuivuu poltto­kuntoon, kun se on katetussa, ilmavassa pinossa yhden kesän yli, koivu mielellään kaksi. Tämä on koko puulämmityksen halvin temppu: sama puu, sama laite, mutta puolet enemmän lämpöä pelkästään antamalla puun kuivua. Siksi hyötysuhde ja kuivuus ratkaisevat lopullisen laskun enemmän kuin se, maksoiko klapikuutio 80 vai 95 euroa.

Energia-avustus puulämmitykseen: mitä oikeasti saa

Moni etsii ”energia-avustusta puulämmitykseen”. Rehellinen vastaus: suoraa valtion asennustukea pelkän puulämmityksen rakentamiseen ei ole. Valtion energia-avustukset ja ELY-keskuksen tuet on suunnattu öljylämmityksestä luopumiseen ja lämpöpumppuihin, eivät uuden puukattilan tai takan hankintaan sinänsä.

Käytännön tuki on kotitalousvähennys, jonka saat verotuksessa asennustyön osuudesta (ei materiaaleista). Vuonna 2026 vähennys on yleisesti 35 % työn hinnasta, enintään 1 600 € henkilöä kohti. Jos puukattila korvaa öljylämmityksen, vähennys on korotettu 60 % (enintään 3 500 €). Tarkista aina ajantasaiset ehdot verottajalta, sillä prosentit ja katot muuttuvat. Lisää tukilähteitä on koottu energiatuet-sivullemme.

Näin saat puulämmöstä halvinta

1

Osta iso erä kerralla. Kippikuorma on lähes puolet halvempi kilowattitunnilta kuin kaupan pienet säkit. Laske hinta aina snt/kWh, älä €/säkki.

2

Kuivata puu kunnolla. Katettu, ilmava pino ja vähintään yksi kesä. Kuiva puu antaa lähes tuplasti lämpöä ja pitää piipun puhtaana.

3

Polta tehokkaassa laitteessa. Varaava takka tai kattila varaajineen hyödyntää yli 80 % puusta; avotakka hukkaa lähes kaiken. Laite ratkaisee enemmän kuin puun hinta.

4

Vesikiertoiseen aina varaaja. Jos puu lämmittää koko taloa, mitoita 1 500-3 000 litran varaaja. Se tekee poltosta puhtaan ja edullisen.

5

Kilpailuta myös sähkö. Puu kattaa harvoin 100 % lämmöstä, ja loppu tulee sähköstä. Halvempi sähkösopimus pienentää sitä osaa suoraan.

Yhteenveto

Puulämmitys ei ole automaattisesti halpaa, vaan se on yksi osa kodin energiatehokkuutta. Sama koivuklapi maksaa lämpönä 2-30 snt/kWh sen mukaan, mistä ostat puun ja millä poltat sen. Halvinta se on omasta metsästä kuivana ja tehokkaalla kattilalla varaajineen; kalleinta kaupan säkeistä avotakassa, jolloin se voittaa hinnaltaan jopa sähkön. Puulämmitystä ei olla kieltämässä, mutta suoraa asennustukea ei myöskään ole, joten säästö tulee oikeasta puun hankinnasta, kuivatuksesta ja laitteesta. Laske ensin oma hintasi laskurilla, ja kilpailuta sähkö, joka kattaa loppuosan lämmöstä.

Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset puulämmityksestä

Kielletäänkö puulämmitys Suomessa?
Ei. Puulämmitystä ei olla kieltämässä Suomessa. EU:n ekosuunnittelusäännöt rajaavat uusien tulisijojen ja kattiloiden hiukkaspäästöjä, mutta ne eivät kiellä puulla lämmittämistä eivätkä koske jo asennettuja tulisijoja. Uusia päästörajoitusehdotuksia on käsittelyssä, mutta niiden julkaisua on lykätty. Vanhalla takallasi saat lämmittää jatkossakin.
Paljonko puulämmitys maksaa?
Puulämmön hinta on noin 2-30 snt/kWh, ja ero syntyy siitä, mistä ostat puun ja millä poltat sen. Omasta metsästä tehokkaalla kattilalla lämpö maksaa noin 2-4 snt/kWh, toimitetulla koivuklapilla ja varaavalla takalla noin 10-13 snt/kWh, ja kaupan pienistä säkeistä jopa 20-30 snt/kWh. Kalleimmillaan puu maksaa siis enemmän kuin sähkö.
Mikä on vesikiertoinen puulämmitys?
Vesikiertoinen puulämmitys tarkoittaa järjestelmää, jossa puukattila lämmittää vettä, joka kiertää talon lämmönjaossa: patteriverkostossa tai lattialämmityksessä. Kattilan rinnalle asennetaan aina varaaja eli iso lämminvesivaraaja, johon lämpö varastoidaan. Näin yksi tehokas poltto riittää lämmittämään taloa vuorokaudeksi tai kahdeksi.
Tarvitseeko puulämmitys varaajan?
Vesikiertoinen puukattila tarvitsee aina varaajan, tyypillisesti 1 500-3 000 litran lämminvesivaraajan. Ilman varaajaa kattilaa jouduttaisiin kytemään pienellä teholla, mikä on tehotonta ja likaista. Varaajaan poltat lyhyen, kuuman ja puhtaan tulen, ja varaaja luovuttaa lämmön hitaasti taloon. Varaaja on eri asia kuin varaava takka: varaaja on vesisäiliö, varaava takka on massiivinen tulisija.
Saako puulämmitykseen energia-avustusta?
Suoraa valtion asennustukea pelkän puulämmityksen rakentamiseen ei ole. Käytännön tuki on kotitalousvähennys, joka on vuonna 2026 yleisesti 35 % työn osuudesta (enintään 1 600 €/henkilö). Jos puukattila korvaa öljylämmityksen, vähennys on korotettu 60 % (enintään 3 500 €). Materiaaleista ei saa vähennystä, vain asennustyöstä.
Kannattaako omakotitalon puulämmitys?
Kannattavuus riippuu siitä, saatko puuta halvalla ja jaksatko nähdä vaivaa. Jos sinulla on omaa metsää tai halpa puun lähde ja tehokas kattila varaajineen, puulämmitys on yksi halvimmista lämmitystavoista. Jos ostat puun kaupan säkeissä, se on kallista ja työlästä. Puulämmitys sopii usein paremmin täydentäväksi lämmöksi kuin ainoaksi lämmitykseksi.

Lähteet ja päivitys: Motiva (puun energiasisältö ja muuntokertoimet), polttopuun myyjien 2026 hinnastot, vero.fi (kotitalousvähennys 2026), EU-ekosuunnittelu ja Ylen uutisointi (kielto-kysymys). Sähkön vertailuhinta selectra.fi:n live-hintadatasta. Sivu päivitetty 2026-07-21. Hinnat ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat alueittain.

Artikkelin on tutkinut ja kirjoittanut energiamarkkinoiden asiantuntija.

Kirjoittanut

Cornelia Zavoianu Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla

Biografia

Cornelia on Selectran energiamarkkina-analyytikko, jolla on kansainvälistä kokemusta sähkö- ja kaasumarkkinoiden analysoinnista. Hän tutkii ja vertailee sähkösopimuksia, siirtohintoja ja kilpailutuksen sääntöjä sekä kirjoittaa selkeitä oppaita, jotka auttavat suomalaisia kotitalouksia valitsemaan sopivan sähkösopimuksen ja pienentämään laskujaan.

Asiantuntemus

Sähkömarkkinat Sähkösopimusten vertailu Pörssisähkö ja spot-hinnat Kodin energiatehokkuus