Siirry pääsisältöön
Selectra Suomi
Oppaat · päivitetty 24.7.2026

Fingrid ja kantaverkko: kuka pitää valot päällä koko Suomessa

Cornelia Zavoianu Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 4 min lukuaika
Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö, ja sen tehtävä on pitää sähköjärjestelmä tasapainossa sekunti sekunnilta: tuotannon on oltava joka hetki yhtä suuri kuin kulutuksen. Juuri tämä tasapaino selittää asian, joka ihmetyttää monia: miksi pörssisähkön hinta voi olla saman talven aikana lähellä nollaa ja toisena päivänä kymmenkertainen. Tämä opas avaa, mitä kantaverkko, tehoreservi ja tehopula tarkoittavat, ja miksi ne näkyvät suoraan laskussasi.
Nopeat faktat
400 kV
Kantaverkon suurin jännite
50 Hz
Verkon taajuus, pidettävä vakiona
15 553 MW
Kulutushuippu 8.1.2026

Mikä on Fingrid ja mitä se tekee?

Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö: se omistaa sähkönsiirron runkoverkon ja huolehtii siitä, että tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa joka hetki. Se ei myy sähköä kuluttajille eikä omista kotikatusi verkkoa, vaan vastaa koko järjestelmän toiminnasta. Ajattele Fingridiä sähkön lennonjohtona: se ei omista koneita eikä lentolippuja, mutta ilman sitä mikään ei pysyisi turvallisesti ilmassa.

Tärkein oivallus on tasapainon rautainen sääntö: sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten sen verran on tuotettava kuin kulutetaan, joka sekunti. Tätä tasapainoa mitataan verkon taajuudella, jonka on pysyttävä 50 hertsissä. Kun kulutus nousee yli tuotannon, taajuus laskee ja Fingrid käynnistää lisää voimaa tai tuontia; kun tuotantoa on liikaa, tehdään päinvastoin. Sama tasapaino näkyy hinnassa: pörssisähkön hinta on korkea, kun sähkö on niukkaa, ja matala, kun sitä on yli.

Sähköjärjestelmän tasapaino

Tuotanto ja kulutus, sekunnin tarkkuudella

Reaaliaikainen verkon tila ei ole juuri nyt saatavilla. Tuotannon ja kulutuksen on silti oltava tasan joka hetki: talven 2025–2026 kulutushuippu oli 15 553 MW (8.1.2026, −19 °C). Näet päivittyvän tilan ja rajayhteyskartan sähköjärjestelmän tila -sivulta.

Avaa sähköjärjestelmän live-tila ›

Ajantasaiset luvut · talvi 2025–2026 · päivitetty 2026-07-24

Kulutushuippu (ennätys)15 553 MW, 8.1.2026
Tuotantoennätys15 474 MW, 10.1.2026
Aurora Line -kapasiteettin. 1 900 MW
Kantaverkon jännitteet110–400 kV
Verkon taajuus50 Hz
Yhteys Venäjällesuljettu 5/2022

Lähde: Fingrid, yhteenveto sähköjärjestelmän toiminnasta talvella 2025–2026 (kulutushuippu 8.1.2026 klo 17.00–17.15, painotettu lämpötila −19 °C; tuotantoennätys 10.1.2026). Aurora Line yhdistää Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen. Luvut ovat historiallisia ennätyksiä, jotka voivat päivittyä tulevina talvina.

Kantaverkko vai jakeluverkko? Kaksi eri tietä

Sähkö kulkee kotiisi kahta verkkoa pitkin, ja niitä hoitaa eri taho. Kantaverkko on moottoritie: Fingridin omistama suurjännitteinen runkoverkko, joka siirtää valtavia tehoja voimalaitoksilta ja rajoilta ympäri maan. Jakeluverkko on kotikatusi: paikallisen verkkoyhtiön pienjänniteverkko, joka tuo sähkön talollesi. Kotitaloutena maksat siirrosta jakeluverkkoyhtiölle, et Fingridille.

Kantaverkko

  • · Hoitaja: Fingrid (kantaverkkoyhtiö);
  • · Jännite: 110–400 kV;
  • · Tehtävä: siirto pitkiä matkoja ja rajayhteydet;
  • · Vertaus: moottoritie.

Jakeluverkko

  • · Hoitaja: alueesi verkkoyhtiö (esim. Caruna, Elenia);
  • · Jännite: pienjännite kotiin asti;
  • · Tehtävä: sähkön jakelu koteihin, mittarointi;
  • · Vertaus: kotikatu.

Tämä selittää, miksi siirtomaksusi tulee paikalliselta verkkoyhtiöltä eikä Fingridiltä, ja miksi et voi kilpailuttaa kumpaakaan verkkoa: molemmat ovat monopoleja, joiden hintaa Energiavirasto valvoo. Kilpailuttaa voit vain sähkön myyjän.

Asiantuntijan huomio: tasapaino on syy hinnan heilahteluun

Moni luulee, että pörssihinnan villi vaihtelu on markkinan häiriö. Se on päinvastoin: hinta on se työkalu, jolla tasapaino saavutetaan. Kun tuulee kovaa ja kulutus on pientä, sähköä on yli, eikä kukaan halua tuottaa lisää, joten hinta painuu lähelle nollaa tai jopa miinukselle. Tyynellä pakkasella tilanne kääntyy: kulutus on huipussaan, halvat tuotantomuodot eivät riitä, ja kallis säätövoima sekä tuonti astuvat kuvaan. Hinta nousee, koska se houkuttelee viimeisenkin megawatin markkinoille ja hillitsee kulutusta.

Tässä on tehopulan ydin. Tehopula ei tarkoita, että sähkö loppuu, vaan että se käy hetkellisesti hyvin niukaksi ja kalliiksi. Sitä varten Fingrid ylläpitää tehoreserviä, käynnistysvalmista varavoimaa, ja rajayhteyksiä. Talvella 2025–2026 uusi Aurora Line paransi tilannetta nostamalla Ruotsin-yhteyden kapasiteettia noin 1 900 megawattiin. Kuluttajalle tästä seuraa yksi käytännön oivallus: halvin hetki kuluttaa on silloin, kun järjestelmässä on sähköä yli. Kun siirrät ison kulutuksen tuulisille, runsaan tuotannon tunneille, maksat vähemmän ja autat samalla tasapainoa. Juuri tähän pörssihinnan seuraaminen antaa työkalun.

Mitä kotitalous voi tehdä tällä tiedolla

  1. 1

    Seuraa pörssihintaa, jos sopimuksesi on pörssi- tai tuntihintainen. Hinta kertoo, milloin sähkö on niukkaa. Pörssisähkön hinta näyttää tunnit.

  2. 2

    Siirrä isot kuormat halvoille tunneille. Auton lataus, lämminvesivaraaja ja pyykki kannattaa ajoittaa runsaan tuotannon hetkiin.

  3. 3

    Älä pelkää tuontia, mutta ymmärrä sen hinta. Tuonti on normaalia, mutta niukkoina hetkinä se on kallista. Silloin oma jousto on arvokkainta.

  4. 4

    Valitse sopimustyyppi kulutuksesi mukaan. Jos et voi joustaa, kiinteä voi tuoda mielenrauhaa; jos voit, pörssi palkitsee. Vertaa sähkösopimukset.

Yhteenveto

Fingrid pitää Suomen sähköjärjestelmän tasapainossa: tuotannon ja kulutuksen on oltava tasan joka hetki, ja hinta on se vipu, joka pitää ne kohdallaan. Kantaverkko on moottoritie ja jakeluverkko kotikatu, kumpaakaan et voi kilpailuttaa. Pörssihinnan heilahtelu ei ole vika vaan viesti: se kertoo, kuinka niukkaa sähkö on juuri nyt. Kotitaloudelle tästä seuraa selkeä toimintaohje: siirrä joustava kulutus runsaan tuotannon tunneille ja valitse sopimus sen mukaan, kuinka paljon voit joustaa.

Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset Fingridistä ja kantaverkosta

Mikä on Fingrid?
Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö, joka omistaa ja hoitaa maan sähkönsiirron runkoverkkoa ja vastaa siitä, että tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa joka hetki. Se ei myy sähköä kuluttajille eikä omista paikallisia jakeluverkkoja, vaan huolehtii koko järjestelmän toimivuudesta. Fingrid on valtioenemmistöinen yhtiö, ja sen toimintaa valvoo Energiavirasto.
Mitä kantaverkko tarkoittaa?
Kantaverkko on sähkön moottoritie: suurjännitteinen (110-400 kilovoltin) runkoverkko, joka siirtää sähköä voimalaitoksilta ja rajayhteyksiltä ympäri Suomen. Siitä sähkö siirtyy paikallisiin jakeluverkkoihin, jotka vievät sen koteihin pienemmällä jännitteellä. Kantaverkkoa hoitaa Fingrid, jakeluverkkoja alueelliset verkkoyhtiöt.
Mikä on ero kantaverkolla ja jakeluverkolla?
Kantaverkko on koko maan kattava suurjännitteinen runkoverkko, jota hoitaa Fingrid. Jakeluverkko on paikallinen pienjänniteverkko, joka tuo sähkön kadulle ja taloon, ja sitä hoitaa alueesi verkkoyhtiö. Vertaus: kantaverkko on moottoritie, jakeluverkko on kotikatusi. Kotitaloutena olet tekemisissä jakeluverkkoyhtiön kanssa, joka laskuttaa siirron.
Mitä tehopula ja tehoreservi tarkoittavat?
Tehopula tarkoittaa tilannetta, jossa sähkön kulutus uhkaa ylittää saatavilla olevan tuotannon ja tuonnin, tyypillisesti tyynellä pakkasella. Tehoreservi on tätä varten varattua varavoimaa, jonka Fingrid voi käynnistää estääkseen katkokset. Suomessa tehon riittävyys on parantunut, kun uusi Aurora Line -yhteys Pohjois-Ruotsiin nosti rajasiirtokapasiteettia. Tiukka tilanne näkyy aina korkeana pörssihintana.
Miksi sähkön pörssihinta heittelee niin paljon?
Koska tuotannon ja kulutuksen on oltava tasan joka hetki, ja hinta on se vipu, joka pitää ne tasapainossa. Kun tuulee ja kulutus on pientä, sähköä on yli ja hinta voi painua lähelle nollaa tai jopa negatiiviseksi. Tyynellä pakkasella kulutus on huipussaan, kallis säätövoima käynnistyy ja hinta voi moninkertaistua. Hinta ei siis heittele sattumalta vaan kertoo, kuinka niukkaa sähkö on juuri sillä hetkellä.
Mihin maihin Suomen sähköverkko on yhteydessä?
Suomella on siirtoyhteydet Ruotsiin, Viroon ja Norjaan. Ruotsi on tärkein: pohjoisen vaihtovirtayhteyden lisäksi vuonna 2025 valmistunut Aurora Line nosti Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välisen kapasiteetin noin 1 900 megawattiin. Viroon menevät Estlink-tasavirtakaapelit ja Norjaan pohjoinen vaihtovirtayhteys. Yhteys Venäjälle on ollut suljettuna toukokuusta 2022.
Liittyvät sivut