Vikavirtasuoja: mikä se on, onko pakollinen ja saatko asentaa sen itse
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Mikä vikavirtasuoja on ja onko se pakollinen?
Vikavirtasuoja on sähkökeskuksen kytkin, joka vertaa jatkuvasti, palaako laitteelle menevä virta yhtä suurena takaisin. Jos osa virrasta karkaa pois piiristä, esimerkiksi ihmisen kehon läpi maahan, suoja katkaisee sähkön alle 0,3 sekunnissa. Uusissa ja saneeratuissa asennuksissa se on pakollinen: standardin SFS 6000 kohta 411.3.3 vaatii A-tyypin, enintään 30 milliampeerin suojan kaikkiin enintään 32 ampeerin tavallisiin pistorasioihin ja ulkopistorasioihin.
Ajattele sitä kuin vartijaa, joka laskee ovesta sisään ja ulos menevät ihmiset. Niin kauan kuin luvut täsmäävät, kaikki on hyvin. Jos yksikin katoaa matkalla, vartija sulkee oven heti. Sähkössä tuo "kadonnut" virta tarkoittaa, että virtaa kulkee väärää reittiä, usein ihmisen kautta. Juuri siksi vikavirtasuoja pelastaa henkiä: se reagoi ennen kuin isku ehtii vahingoittaa.
Vikavirtasuojan avainluvut · päivitetty 2026-07-24
Lähteet: standardi SFS 6000-4-41 kohta 411.3.3, sähköturvallisuuslaki 1135/2016 ja Tukes. Sähköauton latauksessa vaaditaan lisäksi tasavirtavuodon havaitseva suojaus (SESKO). Suoja-arvot ovat standardin mukaisia; kotisi tilanne kannattaa aina tarkistuttaa sähköasentajalla.
Selectran turvallisuustesti
Onko kotisi vikavirtasuojattu?
Ohjeellinen arvio, ei sähkötarkastus. Kaikki neuvot löytyvät myös alla olevasta taulukosta. Varmuuden kodin suojauksesta antaa vain sähköalan ammattilainen.
Milloin tarvitset vikavirtasuojan ja kuka sen asentaa
| Tilanne | Mitä tehdä |
|---|---|
| Kiinteä pistorasiaryhmä tai kylpyhuone | Tilaa Tukes-rekisteröity sähköurakoitsija. Kiinteä asennus keskukseen on sähkötyö, jota maallikko ei saa tehdä. |
| Yksittäinen laite ulkona tai märässä (ruohonleikkuri, autonlämmitin) | Voit itse ostaa vikavirtasuojatun jatkojohdon tai pistorasia-adapterin. Pistokytkettävä laite on sallittu maallikkotyö. |
| Talon sähköt uusittu ja keskuksessa on TEST-painikkeellisia kytkimiä | Suojaus on todennäköisesti kunnossa. Paina test-painiketta kaksi kertaa vuodessa. |
| Vanha asennus ilman test-painiketta tai et tiedä | Suojaus puuttuu todennäköisesti. Pyydä sähköurakoitsija lisäämään 30 mA vikavirtasuoja pistorasiaryhmiin. |
Perustuu sähköturvallisuuslakiin 1135/2016 ja standardiin SFS 6000. Kiinteän asennuksen jälkeen tehdään käyttöönottotarkastus, katso pakolliset tarkastukset.
Vikavirtasuoja ei ole sulake
Tässä on koko aiheen tärkein oivallus, jonka moni ohittaa: vikavirtasuoja ja sulake ratkaisevat eri ongelmat. Sulake eli johdonsuoja vahtii, ettei johtoihin kulje liikaa virtaa. Se estää johtojen ylikuumenemisen ja palon, siis suojaa taloa. Vikavirtasuoja taas vahtii, ettei virtaa karkaa piiristä ihmisen kautta maahan. Se suojaa sinua sähköiskulta. Talo tarvitsee molemmat, eikä toinen korvaa toista.
Kytkennässä vikavirtasuoja tulee tavallisesti ennen johdonsuojia eli syöttää useaa sulakeryhmää kerralla, tai vaihtoehtoisesti käytetään yhdistettyä vikavirtasuojattua johdonsuojaa, joka tekee molemmat tehtävät yhdessä kotelossa. Kytkennän tekee sähköasentaja, mutta on hyvä tietää ero: jos kotona "palaa sulake" toistuvasti, kyse on ylikuormasta; jos taas "vikavirtasuoja laukeaa", jokin laite tai johto päästää vuotovirtaa.
Vähän tunnettu tosiasia: suoja toimii myös ilman maadoitusta
Monessa ennen 1990-lukua rakennetussa kodissa pistorasioissa ei ole suojamaadoitusta, ja asukas olettaa, ettei mitään suojaa voi lisätä. Se ei pidä paikkaansa. Vikavirtasuoja ei tarvitse maadoitusjohtoa toimiakseen: se havaitsee virran, joka karkaa ihmisen kautta maahan, ja katkaisee sähkön joka tapauksessa. Siksi vikavirtasuoja on juuri vanhassa, maadoittamattomassa kodissa yksi tehokkaimmista turvallisuusparannuksista, mitä voi tehdä.
Tämä ei tee maadoituksesta tarpeetonta, koska maadoitus hoitaa myös muita tehtäviä. Pysyvät ratkaisut kannattaa aina teettää sähköasentajalla, joka arvioi koko asennuksen. Jos mietit maadoituksen lisäämistä, lue myös kodin pakolliset sähkötarkastukset.
A-, AC- ja B-tyyppi: mikä valitaan
Vikavirtasuojia on eri tyyppejä sen mukaan, millaista vuotovirtaa ne tunnistavat. Nykyvaatimus kotiin on A-tyyppi, koska se havaitsee myös elektroniikan tuottaman sykkivän tasavirran, jota vanhempi AC-tyyppi ei aina tunnista. AC-tyyppiä ei enää käytetä uusissa asuntoasennuksissa. B-tyyppiä tarvitaan erikoiskohteissa, joissa syntyy tasavirtaa, kuten osassa aurinkosähkö- ja sähköauton latausratkaisuja.
Kodin vakiovalinta. Vaadittu uusissa pistorasiaryhmissä. Havaitsee vaihto- ja sykkivän tasavirran.
Vanha perustyyppi. Ei riitä nykyvaatimuksiin, koska se ei tunnista sykkivää tasavirtaa.
Erikoiskohteet, joissa syntyy tasavirtaa, kuten osa sähköauton latauksesta ja aurinkopaneeleista.
Sähköauton latauksessa vaatimukset ovat tiukemmat, koska lataus voi tuottaa tasavirtavuotoa. Lue lisää oppaasta sähköauton lataus kotona, ja lämpöpumpun kytkennästä oppaasta ilmalämpöpumpun huolto.
Miksi vikavirtasuoja laukeaa ja miten testaat sen
Kun suoja laukeaa, se yleensä tekee juuri sen, mitä pitääkin: on löytänyt vuotovirran. Yleisin syy on viallinen tai kostunut laite, esimerkiksi vanha vedenkeitin, uppopumppu tai ulkovalaisin, johon on päässyt kosteutta. Toinen tavallinen syy on, että samassa ryhmässä on monta laitetta, joiden pienet vuodot summautuvat yli laukaisurajan.
- Irrota kaikki laitteet lauenneesta ryhmästä ja kytke suoja takaisin päälle;
- Kytke laitteet yksitellen takaisin ja seuraa, mikä laukaisee suojan uudelleen;
- Poista syyllinen laite käytöstä ja korjauta tai vaihda se;
- Soita sähköasentajalle, jos suoja laukeaa ilman laitteita, sillä silloin vika on todennäköisesti johdotuksessa.
Testaa suojan toiminta kaksi kertaa vuodessa painamalla keskuksen test-painiketta. Suojan pitää laueta heti. Jos se ei laukea, se ei suojaa sinua, ja asentaja on tilattava. Test-painike on ainoa vikavirtasuojaan liittyvä toimi, jonka maallikko saa tehdä.
Vaarallinen harhaluulo: "sulakkeet suojaavat minua"
Suurin osa kodin sähköturvallisuudesta puhuvista jutuista listaa laitteet, mutta ohittaa sen, ettei sulake suojaa ihmistä sähköiskulta. Sulake reagoi vasta suureen ylivirtaan, joka sulattaa tai polttaa johtoa. Sähköiskun tappava virta on tähän verrattuna häviävän pieni: jo noin 30 milliampeeria voi olla vaarallista, eikä mikään sulake reagoi siihen. Tämän aukon täyttää vain vikavirtasuoja.
Tästä seuraa Suomen kotien todellinen riski: vanhat asunnot ilman vikavirtasuojaa. Uudet ja saneeratut kodit on suojattu vaatimusten mukaan, mutta ennen vaatimuksen voimaantuloa rakennetuissa taloissa suojaa ei aina ole, ja asukas luulee sulakkeiden riittävän. Kylpyhuone, sauna ja ulkopistorasiat ovat kriittisimmät paikat. Suojan lisääminen on yksi kodin halvimmista ja vaikuttavimmista turvallisuusparannuksista.
Näin varmistat kodin suojauksen
- 1
Katso sähkökeskus. Etsi kytkin, jossa on test-painike. Jos sellaista ei ole, kiinteää vikavirtasuojaa ei todennäköisesti ole ja se kannattaa teettää.
- 2
Testaa 2 kertaa vuodessa. Paina test-painiketta. Suojan pitää laueta heti. Jos ei laukea, tilaa asentaja.
- 3
Suojaa ulkolaite heti itse. Ruohonleikkuriin ja muihin ulkolaitteisiin saa ostaa valmiin vikavirtasuojatun jatkojohdon ilman asentajaa.
- 4
Tilaa kiinteä suoja urakoitsijalta. Vanhaan kotiin 30 mA suojan lisääminen keskukseen on Tukes-rekisteröidyn asentajan työ. Katso koko tarkastusvelvollisuuksien lista.
Yhteenveto
Vikavirtasuoja on henkilösuoja, joka katkaisee sähkön alle 0,3 sekunnissa, kun virtaa karkaa maahan. Se ei ole sulake, vaan täydentää sitä, ja se toimii myös maadoittamattomassa kodissa. Uusissa asennuksissa 30 mA A-tyypin suoja on pakollinen pistorasiaryhmissä, ja kiinteän suojan asentaa aina Tukes-rekisteröity urakoitsija. Yksittäisen ulkolaitteen voit suojata itse valmiilla vikavirtasuojatulla jatkojohdolla. Tärkein teko juuri nyt: katso keskus, testaa painike ja lisää suoja, jos sitä ei ole.