Miksi sähkö on nyt kallista?
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Onko sähkö kallista juuri nyt? (klo 20)
Tänään sähkö on lähellä tavallista: päivän keskihinta 2,04 snt/kWh on suunnilleen sama kuin viime 30 päivän keskiarvo (1,64 snt/kWh).
Pörssin raaka spot-hinta, snt/kWh ilman arvonlisäveroa. Lähde: Nord Pool day-ahead. Koko päivän hinnat tunneittain: sähkön hinta tänään. Halvin pörssisopimus juuri nyt: Sähkötytöt, marginaali 0,39 snt/kWh · katso sopimus.
Yleinen harhaluulo: joku nostaa hinnat tahallaan
Kun hinta hyppää ylös, moni ajattelee, että sähköyhtiö tai valtio nostaa hinnat tahallaan. Näin ei ole. Kaikki sähkönmyyjät ostavat saman sähkön samasta pohjoismaisesta Nord Pool -pörssistä, eikä yksikään niistä päätä hintaa. Hinta syntyy huutokaupassa, joka tehdään joka päivä uudelleen seuraavalle vuorokaudelle.
Todellinen syy on tylsempi mutta tärkeämpi: hinta seuraa kysyntää ja tarjontaa tunti tunnilta. Kun edullista tuotantoa on paljon eikä kulutus ole huipussaan, sähkö on halpaa. Kun kulutus nousee samaan aikaan kun tuulee vähän, halpa tuotanto loppuu kesken, ja joudutaan käynnistämään kalliimpaa. Ymmärtämällä tämän lakkaat etsimästä syyllistä ja alat katsoa oikeaa asiaa: milloin sähkö on kallista.
Miksi useimmat selitykset ontuvat
Tavallinen juttu luettelee irrallisia syitä: sota, verot, vihreä siirtymä, kallis kaasu. Jokaisessa on totuuden siemen, mutta lista jättää kertomatta, miten ne oikeasti vaikuttavat hintaasi, ja johtaa vääriin päätöksiin. Verot esimerkiksi ovat kiinteät (sähkövero 2,325 snt/kWh), joten ne eivät selitä, miksi hinta heiluu tunnista toiseen.
Ratkaiseva mekanismi jätetään lähes aina mainitsematta: sähkön hinta ei ole keskiarvo kaikkien voimaloiden kustannuksista, vaan sen määrää viimeinen ja kallein tarvittava voimalaitos. Tämä yksi sääntö selittää melkein kaiken: miksi hinta on tavallisesti matala, miksi se ajoittain räjähtää, ja miksi ratkaisu on ajoitus eikä paniikki. Se on tämän sivun ydin.
Näin hinta oikeasti muodostuu: kallein tarvittava laitos voittaa
Kuvittele jono voimalaitoksia, jotka on aseteltu halvimmasta kalleimpaan. Ensin käytetään edullisin tuotanto: tuuli, vesivoima ja ydinvoima maksavat käytännössä hyvin vähän per kilowattitunti. Kun kulutus nousee, jonossa edetään kalliimpiin: lauhdevoimaan, kaasuun ja lopulta öljyyn. Markkina ottaa laitoksia käyttöön juuri sen verran kuin sähköä tarvitaan.
Tässä on kaiken avain: kaikki saavat saman hinnan, ja se hinta on jonon viimeisen, kalleimman käynnistetyn laitoksen hinta. Tätä kutsutaan marginaalihinnoitteluksi. Se on kuin lentokoneen viimeinen myyty paikka: se määrää, paljonko koko kone tuottaa sillä hetkellä, vaikka useimmat matkustajat maksoivat vähemmän. Kun halpa tuotanto riittää, hinta on matala. Kun kysyntä työntää jonon kaasun kohdalle, sama kaasun hinta maksetaan jokaisesta kilowattitunnista, myös siitä tuulisähköstä, joka maksoi lähes nolla.
Kokeile itse: mikä laitos määrää hinnan?
Vedä kulutusta suuremmaksi. Näet, miten hinnan määrää aina jonon viimeinen käynnistetty laitos, ja miten hinta hyppää portaittain.
Havainnollistus, ei tarkka markkinamalli. Hinnat ovat suuruusluokkia (snt/kWh, ilman alv:tä), jotka kuvaavat tuotantomuotojen tyypillistä kustannusjärjestystä.
| Tuotantomuoto (käyttöjärjestys) | Suuruusluokkainen hinta | Määrää hinnan, kun |
|---|---|---|
| Tuuli- ja vesivoima | noin 2 snt/kWh | Kulutus on vähäistä ja tuulee |
| Ydinvoima | noin 5 snt/kWh | Kulutus on tavanomaista |
| Biomassa ja lauhde | noin 12 snt/kWh | Kulutus nousee kohtalaisen korkeaksi |
| Kaasu | noin 30 snt/kWh | Kylmä ja tyyni: kysyntä lähellä huippua |
| Öljy ja varavoima | noin 60 snt/kWh tai enemmän | Sähköstä on pulaa, kaikki muu on käytössä |
Mikä käytännössä nostaa hinnan juuri nyt
Kun tiedät, että hinnan määrää jonon viimeinen laitos, ymmärrät heti, mitkä tekijät työntävät jonoa kalliimpaan päähän. Nämä ovat ne, joita kannattaa seurata:
Sisäpiirin oivallus: hinta on epäsymmetrinen
Tässä se, mitä useimmat eivät kerro: sähkön hinta ei nouse tasaisesti kysynnän mukana, vaan portaittain ja epäsymmetrisesti. Suurimman osan ajasta pieni muutos kysynnässä ei liikuta hintaa juuri lainkaan, koska liikutaan halvan tuotannon alueella. Mutta kun jono ehtii kalliin tuotannon reunalle, pienikin lisäkysyntä tai halvan tuotannon katoaminen hyppää hinnan moninkertaiseksi. Kynnyksen yli hinta ei nouse sentin vaan kymmenien senttien loikilla.
Tästä seuraa kaksi asiaa, joilla on suora vaikutus lompakkoosi. Ensinnäkin: pienikin joustaminen kalleimman tunnin yli tuottaa suhteettoman ison säästön, koska juuri ne tunnit ovat ne kalliit portaat. Toiseksi: kalliit tunnit ovat harvinaisia mutta rajuja, joten keskihinta on paljon matalampi kuin kohuotsikoiden yksittäinen huippulukema. Se, joka säikähtää huippulukemaa ja lukitsee kiinteän sopimuksen paniikissa, tekee kalliin päätöksen juuri väärään aikaan.
Mitä sinun kannattaa tehdä, kun sähkö on kallista
Koska hinta on epäsymmetrinen ja kalleus keskittyy muutamaan tuntiin, oikea reaktio on ajoitus, ei paniikki.
-
01
Tunnista, onko kyse piikistäKatso hinnat tunneittain sähkön hinta tänään -sivulta: onko kallista vain muutaman tunnin vai koko päivän.
-
02
Siirrä suuri kulutusAja sauna, pyykinpesu ja sähköauton lataus pois aamu- ja iltahuipusta halvimpiin tunteihin.
-
03
Lämmitä yölläKäyttövesi ja varaava lämmitys yöaikaan, jolloin hinta on tyypillisesti matalimmillaan.
-
04
Älä panikoi kiinteäänÄlä lukitse kiinteää sopimusta hintapiikin aikana: kiinteät hinnat ovat silloin myös korkeimmillaan.
-
05
Vertaa rauhassaJos et halua seurata hintaa, harkitse kiinteää rauhallisena aikana ja laske laskurilla, paljonko se maksaa.
Rakenteellinen tosiasia on hyväksyttävä: et voi vaikuttaa siihen, mikä laitos määrää hinnan millä hetkellä. Voit vaikuttaa vain siihen, milloin käytät sähköä ja keneltä ostat sen. Jälkimmäiseen pureudut vertailemalla sähkösopimuksia postinumerollasi.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi pörssisähkö on nyt kallista?
Pörssisähkö on kallista silloin, kun kulutus on suurta ja halpaa tuotantoa on niukasti tarjolla, jolloin viimeisen tarvittavan kilowattitunnin tuottaa kallis voimalaitos ja tämä hinta määräytyy koko markkinalle. Koska kuluttajan pörssisähkön hinta seuraa suoraan spot-hintaa, ”miksi pörssisähkö on nyt kallista” ja ”miksi sähkö on nyt kallista” ovat sama kysymys. Kylmä ja tyyni sää nostaa hintaa eniten.
Miksi sähkö on nyt kallista?
Sähkö on kallista silloin, kun kulutus on suurta ja halpaa tuotantoa (tuuli, vesivoima, ydinvoima) ei ole riittävästi tarjolla. Silloin viimeisen tarvittavan kilowattitunnin tuottaa kallis voimalaitos, tyypillisesti kaasu, ja tämä kallein hinta määräytyy koko markkinalle. Kylmä ja tyyni sää nostaa hintaa eniten.
Kuka päättää sähkön hinnan?
Kukaan yksittäinen yritys ei päätä pörssisähkön hintaa. Hinta syntyy Nord Pool -pörssin huutokaupassa, jossa halvin tuotanto otetaan käyttöön ensin ja kallein viimeisenä. Viimeisen tarvittavan voimalaitoksen hinta määrää hinnan kaikille saman tunnin aikana.
Miksi sähkö on kalliimpaa talvella?
Talvella sähkönkulutus on suurta lämmityksen takia, ja aurinkovoimaa ei juuri ole. Kun kysyntä nousee, joudutaan käyttämään kalliimpaa tuotantoa, mikä nostaa pörssihintaa. Kovilla pakkasilla ja tyynellä säällä hinta voi nousta hetkellisesti hyvin korkeaksi. Katso myös sähkön hinnan ennuste.
Kannattaako vaihtaa kiinteään sopimukseen kun hinta on korkea?
Ei yleensä juuri hintapiikin aikana. Kiinteät hinnat nousevat samaan aikaan kun pörssihinta on korkealla, joten lukitset hinnan markkinan huipulla. Kiinteä sopimus kannattaa harkita rauhallisena aikana, ei paniikissa kalliin tunnin keskellä.
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Biografia
Cornelia on Selectran energiamarkkina-analyytikko, jolla on kansainvälistä kokemusta sähkö- ja kaasumarkkinoiden analysoinnista. Hän tutkii ja vertailee sähkösopimuksia, siirtohintoja ja kilpailutuksen sääntöjä sekä kirjoittaa selkeitä oppaita, jotka auttavat suomalaisia kotitalouksia valitsemaan sopivan sähkösopimuksen ja pienentämään laskujaan.
Asiantuntemus