Kiinteä sähkösopimus: vakuutus hintariskiä vastaan, ei aina halvin

Kiinteän ja pörssin erotus taulukkona

Jos et halua käyttää laskuria, tässä sama vertailu taulukkona kolmelle kotityypille. Laskelmassa kiinteä hinta on 0,00 snt/kWh ja oletettu pörssin keskihinta 4,92 snt/kWh (molemmat sisältävät alv:n). Positiivinen erotus tarkoittaa, että kiinteä maksaa tällä oletuksella enemmän: se on hintasuojan hinta.

Luvut kattavat vain sähköenergian, eivät siirtoa ja veroja. Erotus on suuntaa antava ja riippuu täysin siitä, mihin pörssin keskihinta oikeasti asettuu sopimuskauden aikana. Todellisen halvimman löydät vertaamalla kokonaishintaa omalla vuosikulutuksellasi.

Harhaluulo: kiinteä sähkösopimus on joko halvempi tai kalliimpi

Netti on täynnä otsikoita, jotka väittävät kiinteän olevan joko selvästi halvempi tai selvästi kalliimpi kuin pörssisähkö. Molemmat väitteet ohittavat asian ytimen. Kiinteä sopimus ei ole halpuutta vaan varmuutta. Sen vertaaminen pörssiin pelkän keskihinnan perusteella on kuin arvioisi vakuutusta sillä, saitko sinä vahinkoa vai et. Vakuutuksen arvo ei ole siinä, että se tuottaa, vaan siinä, että se poistaa riskin.

Luvuissa tämä näkyy selvästi. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on keskimäärin hieman halvempi, koska et maksa riskilisää. Yksittäisenä vuonna kiinteä voi kuitenkin olla paljon halvempi, jos hinnat piikkaavat, tai kalliimpi, jos ne laskevat. Oikea kysymys ei siis ole ”kumpi on halvempi” vaan ”kumman virheen kestän paremmin: yllättävän kalliin laskun vai sen, että maksoin varmuudesta hieman liikaa”. Vastauksesi ratkaisee valinnan, ei keskihintataulukko.

Mistä kiinteä sähkön hinta muodostuu: riskilisä ja futuurit

Moni luulee, että myyjä keksii kiinteän hinnan itse tai katsoo eilistä pörssihintaa. Näin ei ole. Kiinteä sähkön hinta määräytyy futuurimarkkinan mukaan. Futuuri on sopimus, jolla sähköä ostetaan ja myydään etukäteen tuleville kuukausille. Kun myyjä lukitsee sinulle hinnan, se katsoo, mihin hintaan tulevat kuukaudet käyvät kauppaa juuri nyt, lisää siihen riskilisän ja katteen ja tarjoaa sinulle summan.

Tästä seuraa kaksi asiaa, jotka kannattaa ymmärtää. Ensinnäkin kiinteä hinta seuraa markkinaa, joten sama myyjä tarjoaa eri hintaa eri päivinä. Se, minä päivänä lukitset, vaikuttaa hintaasi enemmän kuin se, kenen kanssa teet sopimuksen. Toiseksi hintaan sisältyy aina riskilisä: myyjä ei voi tietää tulevaa varmasti, joten se hinnoittelee epävarmuuden mukaan. Riskilisä on syy siihen, miksi kiinteä hinta on keskimäärin pörssin pitkän aikavälin keskihinnan yläpuolella. Et maksa liikaa siksi, että myyjä olisi ahne, vaan siksi että ostat varmuutta.

Käytännön seuraus: kun markkina on levoton ja hinnat korkealla, myös kiinteät hinnat ovat korkealla, koska futuurit ovat kalliita ja riskilisä kasvaa. Silloin kiinteän lukitseminen jäädyttää korkean hinnan koko vuodeksi. Kun markkina on rauhassa, myös kiinteät hinnat ovat matalampia. Tästä syystä lukituksen ajoitus on kiinteän sopimuksen tärkein päätös.

Selectran asiantuntijan huomio: kiinteä ei ole yhtä kuin turvallinen

Suomen markkinaa katsomalla näkee kuvion, jota yksittäinen tarjous ei paljasta: kiinteä hinta suojaa vain sähköenergialta, ei koko laskulta. Kun lukitset energiahinnan, kaksi muuta laskun osaa jäävät yhä vapaiksi muuttumaan. Verkkoyhtiö voi korottaa siirtomaksua, ja valtio voi muuttaa veroja tai arvonlisäveroa. Kiinteä sopimus antaa siis osittaisen, ei täydellisen, hintasuojan. Moni pettyy tähän, kun lasku silti nousee lukitsemisen jälkeen.

Toinen aliarvostettu totuus: toistaiseksi voimassa oleva ”kiinteä” sopimus ei ole yhtä turvallinen kuin määräaikainen. Sen hinta on kiinteä vain siihen asti, kunnes myyjä ilmoittaa muutoksesta. Aito hintasuoja koko kaudeksi tulee vain määräaikaisesta sähkösopimuksesta. Jos ostat kiinteän nimenomaan varmuuden takia, varmista, että kyseessä on määräaikainen, ei toistaiseksi voimassa oleva. Muuten maksat vakuutuksesta, joka voidaan perua kesken kauden.