Siirry pääsisältöön
Selectra Suomi
Uusiutuva energia · päivitetty 21.7.2026

Biomassa ja bioenergia: Suomen aliarvioitu uusiutuva

Cornelia Zavoianu Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 3 min lukuaika
Kun puhutaan uusiutuvasta energiasta, mieleen tulevat aurinkopaneelit ja tuulimyllyt. Silti Suomen suurin uusiutuvan energian lähde on biomassa eli pääosin metsäteollisuuden sivuvirtojen poltto. Se on uusiutuvaa, mutta ei automaattisesti hiilineutraalia, sillä lähde ratkaisee.
Nopeat faktat
Suurin
Suomen uusiutuvan energian lähde kokonaisenergiassa
Metsä
Pääosin metsäteollisuuden sivuvirroista
Lähde ratkaisee
Uusiutuvaa, mutta ei automaattisesti hiilineutraalia

Mitä on biomassa?

Biomassa on eloperäistä ainesta, joka on syntynyt kasvien tai eläinten kautta ja jota voidaan käyttää energiantuotantoon. Suomessa biomassa tarkoittaa käytännössä puuperäistä ainesta: metsäteollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta, haketta, sahanpurua ja mustalipeää sekä metsästä kerättyä pienpuuta ja hakkuutähdettä. Biomassa on uusiutuvaa, koska puu ja muu kasvillisuus kasvavat takaisin, toisin kuin fossiiliset polttoaineet, joita on maapallolla rajallinen määrä.

Tärkein oivallus on mittakaava. Kun lasketaan koko energiankäyttö, ei vain sähköä vaan myös lämmitys ja teollisuus, puuperäinen bioenergia on Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian lähde, aurinkoa ja tuulta suurempi. Aurinko ja tuuli ovat näkyvin osa uusiutuvaa, mutta eivät suurin. Tämä muuttaa sen, mitä uusiutuvaan siirtyminen käytännössä tarkoittaa Suomessa.

Live · ENTSO-E · päivitetty 19:45

Muu tuotanto Suomen verkossa nyt (mukana biomassa)

Biomassan poltto näkyy muu tuotanto -erässä yhdessä yhteistuotannon ja lämpövoiman kanssa. Näin suuri sen osuus on koko maan sähköntuotannosta juuri nyt.

1 147 MW
16 % Suomen sähköstä nyt (CHP, bio, lämpö)
100%
Fossiilivapaata (ydin + vesi + tuuli)
31g/kWh
Sähkön päästökerroin nyt
7209MW
Kokonaistuotanto nyt

Lähde: ENTSO-E Transparency Platform, Suomen toteutunut tuotanto tuotantomuodoittain. Luvut päivittyvät automaattisesti ja ovat tuoreimmalta raportoidulta hetkeltä. Päästökerroin on tuotantojakaumasta laskettu arvio. Muu tuotanto sisältää biomassan, yhteistuotannon (CHP) ja lämpövoiman; niitä ei eritellä reaaliajassa. Koko tuotantojakauman näet Suomen sähköntuotanto -sivulta.

Bioenergia vs biomassa: mikä on ero?

Termejä käytetään usein sekaisin, mutta ero on selvä. Biomassa on raaka-aine eli itse eloperäinen aines, kun taas bioenergia on siitä tuotettua energiaa: lämpöä, sähköä tai liikennepolttoaineita. Kun tehdas polttaa kuorta ja mustalipeää kattilassaan ja tuottaa siitä prosessihöyryä ja sähköä, biomassa muuttuu bioenergiaksi.

Suomessa bioenergia näkyy arjessa etenkin lämmön puolella. Kaukolämmön ja teollisuuden energiasta suuri osa tuotetaan puuperäisellä biomassalla, ja kotitalouksissa yleisin biomassan käyttötapa on puulämmitys. Sähkö ja lämpö ovat eri pelikenttiä: sähköntuotannossa kasvu tulee tuulivoimasta, mutta lämmityksessä ratkaisu on usein lämpöpumppu, bioenergia tai biokaasu.

Mistä Suomen biomassa tulee?

Suomen bioenergia perustuu ylivoimaisesti metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Kun sahalle tai sellutehtaalle tulee tukkia, vain osa puusta päätyy lopputuotteeksi. Loput ovat sivuvirtoja, jotka olisivat muuten jätettä mutta joita hyödynnetään energiana. Tärkeimmät niistä ovat:

KuoriTukin pinnasta poistettava kuoriaines, joka poltetaan yleensä tehtaan omassa kattilassa.
HakePuusta murskattua haketta, jota tuotetaan sekä sivuvirroista että metsästä.
SahanpuruSahauksen hienojakoinen sivuvirta, joka soveltuu polttoon ja pellettien raaka-aineeksi.
MustalipeäSellunkeiton nestemäinen sivuvirta ja yksi Suomen merkittävimmistä bioenergian lähteistä.

Juuri tämä sivuvirtaperustaisuus tekee suomalaisesta bioenergiasta poikkeuksellisen. Aines syntyy joka tapauksessa muun tuotannon yhteydessä, joten sen käyttö energiaksi on tehokasta raaka-aineen hyödyntämistä eikä metsän kaatamista pelkän polton takia.

Onko biomassa hiilineutraalia? Lähde ratkaisee

Tässä on biomassan rehellinen jännite. Biomassa on uusiutuvaa, koska metsä kasvaa takaisin, mutta se ei ole automaattisesti hiilineutraalia. Polttaminen vapauttaa hiiltä ilmakehään joka tapauksessa; ratkaisevaa on, mistä aines tulee ja kuinka nopeasti vapautunut hiili sitoutuu takaisin.

Metsäteollisuuden sivuvirtojen poltto on laajasti hyväksytty ilmastoteoksi, koska aines syntyisi muutenkin. Kokonaisten runkojen poltto energiaksi on kiistanalaisempaa: hiili vapautuu heti, mutta sitoutuu kasvavaan metsään takaisin vasta vuosikymmenten kuluessa. Sama polttoaine voi siis olla ilmaston kannalta hyvä tai huono valinta riippuen sen alkuperästä.

Kuluttajalle tästä seuraa käytännön ohje. Kun mietit sähkösopimuksen tai lämmitysratkaisun ilmastovaikutusta, ei riitä että jokin on merkitty biopohjaiseksi tai uusiutuvaksi. Aidosti kestävä bioenergia perustuu sivuvirtoihin ja tähteisiin, ei arvokkaan puun polttoon. Sama periaate pätee sähkön puolella, kun tarkistat sähkön alkuperän ja alkuperätakuut.

Biomassa-atlas: julkinen työkalu suunnitteluun

Jos biomassan riittävyys ja alkuperä kiinnostavat konkreettisesti, kannattaa tutustua Biomassa-atlakseen. Se on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä avoin karttapalvelu, jonka avulla voi tarkastella biomassavaroja Suomessa alueittain. Palvelu kokoaa yhteen tietoa esimerkiksi metsien, peltojen ja sivuvirtojen biomassasta ja auttaa suunnittelemaan bioenergian kestävää hankintaa.

Biomassa-atlas on suunnattu erityisesti tutkijoille, kunnille ja yrityksille, jotka suunnittelevat biomassan käyttöä, mutta se havainnollistaa kenelle tahansa, miten epätasaisesti biomassavarat jakautuvat maan eri osiin. Palvelun tuottaa Luonnonvarakeskus (Luke), joka on Suomen kansallinen luonnonvara-alan tutkimuslaitos.

Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset biomassasta

Mitä on biomassa?
Biomassa on eloperäistä ainesta, joka on syntynyt kasvien tai eläinten kautta ja jota voidaan käyttää energiantuotantoon. Suomessa biomassa tarkoittaa käytännössä puuperäistä ainesta: metsäteollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta, haketta, sahanpurua ja mustalipeää sekä metsästä kerättyä pienpuuta ja hakkuutähdettä. Biomassa on uusiutuvaa, koska puu ja muu kasvillisuus kasvavat takaisin, toisin kuin fossiiliset polttoaineet.
Mitä tarkoittaa bioenergia?
Bioenergia on biomassasta tuotettua energiaa: lämpöä, sähköä tai liikennepolttoaineita. Biomassa on siis raaka-aine ja bioenergia sen käyttötapa. Kun tehdas polttaa kuorta ja mustalipeää kattilassaan ja tuottaa siitä prosessihöyryä ja sähköä, biomassa muuttuu bioenergiaksi. Bioenergia on Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian muoto, kun lasketaan koko energiankäyttö eikä pelkkää sähköä.
Onko biomassa aidosti uusiutuvaa ja hiilineutraalia?
Biomassa on uusiutuvaa, koska metsä kasvaa takaisin, mutta se ei ole automaattisesti hiilineutraalia. Lähde ratkaisee. Metsäteollisuuden sivuvirtojen (kuori, hake, sahanpuru, mustalipeä) poltto on laajasti hyväksytty ilmastoteoksi, koska aines syntyy joka tapauksessa muun tuotannon yhteydessä. Kokonaisten runkojen poltto energiaksi on kiistanalaisempaa: hiili vapautuu ilmakehään heti, mutta sitoutuu takaisin kasvavaan metsään vasta vuosikymmenten kuluessa. Siksi biomassan ilmastovaikutus riippuu siitä, mistä ja miten se hankitaan.
Mikä on Biomassa-atlas?
Biomassa-atlas on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä avoin karttapalvelu, jonka avulla voi tarkastella biomassavaroja Suomessa alueittain. Se kokoaa yhteen tietoa esimerkiksi metsien, peltojen ja sivuvirtojen biomassasta ja auttaa suunnittelemaan bioenergian kestävää hankintaa. Palvelu on suunnattu erityisesti tutkijoille, kunnille ja yrityksille, jotka suunnittelevat biomassan käyttöä.
Miksi biomassa on Suomessa isompi kuin aurinko ja tuuli?
Koska Suomessa iso osa energiasta kuluu lämmitykseen ja teollisuuteen, ei pelkkään sähköön. Aurinko ja tuuli näkyvät ennen kaikkea sähköntuotannossa, mutta metsäteollisuus ja kaukolämpö käyttävät valtavan määrän puuperäistä biomassaa lämmön ja höyryn tuotantoon. Kun lasketaan yhteen kaikki energiankäyttö, puuperäinen bioenergia nousee Suomen suurimmaksi yksittäiseksi uusiutuvan energian lähteeksi.