Uusiutuva energia · päivitetty 24.7.2026

Hiilijalanjälki: laske omasi ja mitkä teot oikeasti ratkaisevat

Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 3 min lukuaika

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10,3 tonnia CO2 vuodessa, ja siitä asuminen on 33 %, liikenne 22 % ja ruoka 20 %. Laske oma hiilijalanjälkesi alla ja opi, miksi lämmitys, auto ja ruoka ratkaisevat, eivät pillit ja muovikassit.

Laske jalanjälkesi › Mistä se koostuu

Nopeat faktat

10,3 t

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa (Sitra)

33 %

Asumisen osuus, suurin yksittäinen erä

-50 %

Tavoite: puolittaa jalanjälki vuoteen 2030 mennessä

Hiilijalanjälki lyhyesti: paljonko ja mistä se koostuu

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja elämäntapasi aiheuttaa, mitattuna tonneina hiilidioksidia vuodessa. Keskivertosuomalaisella se on Sitran mukaan noin 10,3 tonnia CO2 vuodessa. Suurin osa syntyy neljästä erästä: asuminen 33 %, muu kulutus 25 %, liikenne 22 % ja ruoka 20 %.

Tärkein oivallus on, että jalanjälkeä hallitsevat muutama iso valinta, ei moni pieni. Lämmitystapa, auto ja ruokavalio ratkaisevat kymmeniä kertoja enemmän kuin muovikassit tai pillit. Ja koska Suomen sähkö on jo pitkälti fossiilivapaata, sähköön siirtyminen lämmityksessä ja liikenteessä on tehokas keino, kunhan valitset alkuperältään puhtaan sähkön. Laske oma suuruusluokkasi laskurista ja katso, mihin kannattaa keskittyä.

Suomalaisen hiilijalanjälki · päivitetty 2026-07-24

Lähde: Sitra (keskiverto 10,3 t CO2e/v)

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen jakauma
Erä	Osuus	Noin (t CO2e/v)
Asuminen ja energia	33 %	3,4
Muu kulutus ja tavarat	25 %	2,6
Liikenne ja matkailu	22 %	2,3
Ruoka	20 %	2,1
Yhteensä	100 %	10,3

Tavoite: Suomen ilmastopolitiikka kannustaa puolittamaan kotitalouksien hiilijalanjäljen vuoteen 2030 mennessä (noin 5 t) ja laskemaan sitä yli 90 % vuoteen 2050 mennessä. Jakauma on keskiarvo; oma jakaumasi riippuu lämmitystavasta, autoilusta ja ruokavaliosta.

Hiilijalanjälkilaskuri

Laske oma hiilijalanjälkesi

Lämmitystapa

Autolla ajo vuodessa: km

Auton käyttövoima

Ruokavalio

Arvioitu hiilijalanjälkesi

8,0 t CO₂/v

Asuminen (lämmitys) t

Liikenne t

Ruoka t

Muu kulutus (arvio) t

Jalanjälkesi on noin t keskivertosuomalaista pienempi (10,3 t). Valkoinen viiva palkissa on keskiarvo.

Jalanjälkesi on noin t keskiarvoa suurempi. Suurin vipu on yleensä lämmitystapa ja auton käyttövoima.

Karkea arvio, ei virallinen mittaus. Perustuu Sitran keskiarvojakaumaan ja tyypillisiin päästökertoimiin (mm. sähköauto noin 0,02, bensa 0,20, diesel 0,17 kg CO₂/km). Muu kulutus on kiinteä arvio 2,6 t. Tarkan tuloksen saat Sitran elämäntapatestistä. Kaikki luvut näkyvät myös yllä olevassa taulukossa.

Asiantuntijan huomio: kolme isoa valintaa, ei sata pientä

Hiilijalanjäljestä puhutaan usein pienten, näkyvien tekojen kautta: muovikassi, pilli, kertakäyttömuki. Ne tuntuvat konkreettisilta, mutta niiden osuus jalanjäljestä on häviävän pieni. Tässä on tuttu ilmiö käyttäytymistaloustieteestä: ihminen keskittyy siihen, mikä on näkyvää ja helppoa, ei siihen, mikä on suurta mutta vaivalloista. Niinpä moni lajittelee tunnollisesti mutta lämmittää öljyllä ja ajaa yksin bensa-autolla, jolloin isot päästöt jäävät koskematta.

Todelliset vivut ovat kolme: lämmitystapa, auto ja ruoka. Öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun, bensa-auton vaihto sähköautoon ja lihan vähentäminen leikkaavat kukin tonneja, kun pienet teot leikkaavat kiloja. Suomessa tähän liittyy iso etu: sähkö on jo pitkälti fossiilivapaata, joten kun siirrät lämmityksen ja liikenteen sähköön, päästöt putoavat paljon, koska itse sähkö on vähäpäästöistä. Tehokkain yksittäinen teko onkin usein sähköistää iso kulutus ja valita alkuperältään puhdas sähkösopimus. Se ei maksa enempää kuin tavallinen sähkö.

Päästökauppa: miten päästöille tulee hinta

Yksittäisen ihmisen jalanjäljen rinnalla toimii koko talouden tason ohjaus: päästökauppa. Se on EU:n järjestelmä, jossa suurten päästäjien, kuten voimalaitosten ja teollisuuden, on ostettava päästöoikeus jokaista päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohti. Oikeuksien kokonaismäärä on katossa, joka laskee joka vuosi. Kun päästää saa vähemmän ja oikeuksista kilpaillaan, niiden hinta nousee. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut suuruusluokkaa 70-80 euroa tonnilta.

Miksi tämä koskee sinua? Koska päästöoikeuden hinta siirtyy tuotteiden ja sähkön hintaan. Kun fossiilinen tuotanto joutuu maksamaan päästöistään, puhdas tuotanto muuttuu suhteessa halvemmaksi, ja investoinnit ohjautuvat siihen. Päästökauppa on siis se markkinamekanismi, joka tekee uusiutuvasta energiasta ja fossiilittomasta sähköstä kilpailukykyistä. Kuluttajalle tämä näkyy pitkällä aikavälillä siinä, että puhdas sähkö ei enää ole kalliimpaa, vaan usein halvinta.

Riippumaton vertailu

Puhdas sähkö on tehokkain yksittäinen ilmastoteko kotona

Kun lämmitys ja liikenne siirtyvät sähköön, alkuperältään uusiutuvan sähkösopimuksen valinta leikkaa jalanjälkeä ilman lisähintaa. Vertaa Suomen sähkösopimukset postinumerollasi ja valitse puhdas tuote maksutta.

Vertaa sähkösopimukset ›

Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset hiilijalanjäljestä

Mikä on hiilijalanjälki?

Hiilijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja jokin toiminta aiheuttaa, muutettuna yhteismitalliseksi hiilidioksidiksi (CO2-ekvivalentti). Henkilön hiilijalanjälki laskee yhteen kaiken, minkä hän elämällään aiheuttaa: asumisen, liikkumisen, ruoan ja muun kulutuksen päästöt. Se ilmoitetaan yleensä tonneina CO2 vuodessa. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän ilmastoa lämmittäviä päästöjä elämäntapa aiheuttaa.

Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki ja mistä se koostuu?

Hiilijalanjälki koostuu neljästä pääerästä. Suomessa keskimäärin asuminen ja energia muodostavat noin 33 prosenttia, muu kulutus ja tavarat 25 prosenttia, liikenne ja matkailu 22 prosenttia ja ruoka 20 prosenttia. Suurin yksittäinen erä on siis asuminen, jossa ratkaisee etenkin lämmitystapa. Tämä on tärkeää, koska se kertoo, mihin kannattaa keskittyä: isoihin eriin, ei pieniin.

Kuinka suuri on suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki?

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan noin 10,3 tonnia CO2 vuodessa. Se on selvästi enemmän kuin ilmaston kannalta kestävä taso. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteena on kannustaa puolittamaan kotitalouksien hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä, ja pidemmällä aikavälillä sen pitäisi laskea yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Oman jalanjälkesi suuruusluokan näet tämän sivun laskurista.

Miten pienennän hiilijalanjälkeäni eniten?

Suurimmat vaikutukset tulevat kolmesta asiasta: lämmitystavasta, autoilusta ja ruoasta. Öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuun, bensa-auton vaihtaminen sähköautoon ja lihan vähentäminen leikkaavat päästöjä paljon enemmän kuin pienet arjen valinnat, kuten muovikassit tai pillit. Koska Suomen sähkö on jo pitkälti fossiilivapaata, sähköön siirtyminen lämmityksessä ja liikenteessä on tehokas keino, kunhan valitset alkuperältään puhtaan sähkösopimuksen.

Mitä hiilineutraali tarkoittaa?

Hiilineutraali tarkoittaa, että toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja niiden poistot ovat tasapainossa, eli nettopäästö on nolla. Käytännössä päästöjä ensin vähennetään mahdollisimman paljon, ja jäljelle jäävä osa kompensoidaan esimerkiksi sitomalla hiiltä metsiin tai teknisesti. Hiilineutraalius ei siis tarkoita, ettei päästöjä synny lainkaan, vaan että ne kumotaan yhtä suurella poistolla. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta valtiona.

Mikä on päästökauppa?

Päästökauppa on EU:n järjestelmä, jossa suurten päästäjien, kuten voimalaitosten ja teollisuuden, on ostettava päästöoikeus jokaista päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohti. Oikeuksien määrä on rajattu ja laskee vuosittain, mikä nostaa niiden hintaa ja tekee päästämisestä kalliimpaa. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut suuruusluokkaa 70-80 euroa tonnilta. Näin päästöille tulee hinta, joka ohjaa investoimaan puhtaampaan tuotantoon.