Suomen sähköjärjestelmän tila juuri nyt
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Mitä sähköjärjestelmän tila kertoo
Sähköjärjestelmän tila on hetkellinen kuva siitä, ovatko Suomen tuotanto ja kulutus tasapainossa. Ne on saatava joka sekunti yhtä suuriksi, muuten verkon taajuus alkaa heittää. Kun oma tuotanto ei riitä, sähköä tuodaan naapurimaista, ja kun tuotantoa on yli, se viedään. Tämä ei ole ongelma vaan yhteispohjoismaisen sähkömarkkinan normaali toiminta. Alla oleva näkymä ja kantaverkon kartta tulevat suoraan ENTSO-E:n datasta ja päivittyvät automaattisesti.
Live · ENTSO-E · päivitetty 10:45
Tuotanto, kulutus ja siirto nyt
Lähde: ENTSO-E Transparency Platform. Nettosiirto on laskettu tuotannon ja kulutuksen erotuksena: negatiivinen tarkoittaa tuontia Suomeen, positiivinen vientiä. Tuotannon jakauman lähteittäin näet Suomen sähköntuotanto -sivulta.
Suomen kantaverkon rajayhteydet kartalla (live)
Kartta näyttää, mihin suuntaan sähkö virtaa Suomen kantaverkon rajayhteyksillä juuri nyt. Liikkuvat pisteet kulkevat sisään päin, kun Suomi tuo, ja ulos päin, kun Suomi vie. Mitä enemmän hehkua ja pisteitä yhteydellä on, sitä suurempi siirto. Luvut ovat megawatteja ENTSO-E:n rajamittauksista.
Live · ENTSO-E rajamittaus
päivitetty 10:45Lähde: ENTSO-E Transparency Platform, rajayhteyksien reaaliaikaiset mittaukset. Positiivinen siirto tarkoittaa vientiä Suomesta, negatiivinen tuontia Suomeen. Kartta on havainnollistus, ei tarkka maantieteellinen esitys.
Suomen sähkön siirtoyhteydet naapureihin
Suomen kantaverkko on kytketty naapurimaiden verkkoihin muutamalla suurella siirtoyhteydellä, ja niitä pitkin sähkö liikkuu maiden välillä. Ruotsi on ylivoimaisesti tärkein: pohjoisessa on 400 kilovoltin vaihtovirtayhteys Ruotsin SE1-alueelle ja etelämpänä Fenno-Skan-tasavirtakaapelit keskisen Ruotsin SE3-alueelle. Suurin osa Suomen tuonnista tulee näitä yhteyksiä pitkin, koska Ruotsissa ja Norjassa on runsaasti edullista vesivoimaa.
Etelään Suomi on yhteydessä Viroon Estlink 1- ja Estlink 2 -tasavirtakaapeleilla. Näitä pitkin Suomi useimmiten vie sähköä Baltiaan ja sitä kautta Keski-Eurooppaan, etenkin kun kotimaista tuulivoimaa on paljon. Pohjoisessa on lisäksi pienempi 220 kilovoltin vaihtovirtayhteys Norjaan. Yhteys Venäjälle sen sijaan on ollut poikki toukokuusta 2022, joten sähkön tuonti Venäjältä on nolla, ja kartalla yhteys näkyy katkoviivana.
Näiden yhteyksien summa on juuri se nettotuonti tai -vienti, jonka näet ylhäällä. Kun kaikki tuontiyhteydet ovat käytössä ja täynnä samaan aikaan, Suomi voi tuoda useita tuhansia megawatteja. Mistä Suomen oma sähkö tulee, näet tarkemmin Suomen sähköntuotanto -sivulta.
Miksi Suomi tuo ja vie sähköä
Suomi on osa yhteispohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähkö virtaa sinne, missä se on kannattavinta. Tuulisina öinä Suomessa ja Ruotsissa tuotetaan usein enemmän kuin kulutetaan, jolloin halpaa ylijäämää viedään Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Tyyninä pakkaspäivinä oma tuotanto ei riitä, jolloin sähköä tuodaan Ruotsista ja Norjasta, joissa vesivoimaa on runsaasti. Tuonti ja vienti ovat siis hinnan ohjaamia: sähkö liikkuu halvasta maasta kalliiseen, mikä tasaa hintaeroja ja pitää koko alueen tuotannon tehokkaana.
Tämä liittyy suoraan uusiutuvaan energiaan. Mitä enemmän vaihtelevaa tuulivoimaa verkossa on, sitä enemmän tuonti ja vienti heiluvat tunneittain. Säädettävä vesivoima ja siirtoyhteydet naapureihin ovat se jousto, joka pitää järjestelmän tasapainossa, kun aurinko ja tuuli vaihtelevat. Ilman niitä vaihteleva tuotanto ei olisi hallittavissa.
Sähköjärjestelmän taajuus ja verkon tasapaino
Sähköä ei voi varastoida verkkoon, joten tuotannon on vastattava kulutusta joka hetki. Tasapainon mittari on taajuus: kun tuotanto ja kulutus ovat yhtä suuret, taajuus pysyy 50 hertsissä. Jos kulutus nousee yli tuotannon, taajuus laskee, ja jos tuotantoa on liikaa, taajuus nousee. Suomen taajuus jaetaan koko synkronisen pohjoismaisen alueen kanssa, joten Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska pitävät samaa 50 hertsin sykettä yhdessä.
Kun taajuus poikkeaa tavoitteesta, Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt lisäävät tai vähentävät säätövoimaa sekunneissa. Suurin osa tästä säädöstä tulee vesivoimasta, joka voidaan käynnistää ja pysäyttää nopeasti. Tämä automaattinen taajuudensäätö on koko sähköjärjestelmän tärkein tasapaino, ja se tapahtuu jatkuvasti ilman että kuluttaja huomaa siitä mitään.
Suomi osana pohjoismaista sähköjärjestelmää
Suomen sähköjärjestelmän tilaa ei voi ymmärtää ilman naapureita. Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska muodostavat yhden synkronisen verkon, jossa taajuus on yhteinen, ja koko Pohjola käy sähkökauppaa samoilla markkinoilla. Käytännössä pohjoismaisen sähköjärjestelmän tila ratkaisee myös Suomen tilanteen: kun Norjan vesivarastot ovat täynnä ja tuulee, sähköä on runsaasti ja halvalla koko alueella, ja Suomi tuo edullista energiaa. Kun vesitilanne on heikko ja on tyyntä, koko alue kiristyy ja hinnat nousevat.
Siksi Suomen hinta ja tuonti seuraavat usein Ruotsin ja Norjan tilannetta. Yhteinen markkina on Suomelle etu: se tasaa oman tuotannon vaihtelua ja pitää hinnan matalampana kuin jos Suomi olisi yksin. Rajayhteyksien kunto ja kapasiteetti ovat tässä avainasemassa, ja juuri niitä yllä oleva kartta seuraa reaaliajassa.
Sähkön riittävyys ja talven huipputunnit
Normaalitalvena Suomen sähkö riittää. Oma tuotanto, ennen kaikkea ydinvoima ja vesivoima, kattaa suuren osan kulutuksesta, ja loput tuodaan naapureista. Tiukin hetki on tyyni pakkaspäivä, jolloin kulutus on huipussaan lämmityksen takia eikä tuulivoima tuota juuri lainkaan. Näinä hetkinä otetaan käyttöön säätövoima, varavoimalaitokset ja tuonti, ja pörssisähkö on kalleimmillaan.
Kuluttajalle järjestelmän kireys näkyy nimenomaan hintana. Kun tuotanto on niukkaa ja tuontia tarvitaan paljon, pörssihinta nousee. Kun tuulta ja vesivoimaa on runsaasti, hinta laskee. Siksi sähköjärjestelmän tila ja pörssisähkön hinta kulkevat käsi kädessä. Jos haluat maksaa vähemmän, kannattaa kilpailuttaa sähkösopimus ja ajoittaa suuri kulutus tunneille, joina tuotantoa on runsaasti ja tuontitarve pieni.
Yhteenveto
Sähköjärjestelmän tila kertoo, ovatko tuotanto ja kulutus tasapainossa ja tuoko vai viekö Suomi sähköä juuri nyt. Tasapainon mittari on taajuus, ja ero tuotannon ja kulutuksen välillä katetaan tuonnilla tai viennillä kantaverkon rajayhteyksien kautta. Tuonti ja vienti ovat normaalia markkinan toimintaa, joka tasaa hintaeroja Pohjoismaissa. Mitä enemmän vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa verkossa on, sitä tärkeämpää on säätövoima ja hyvät siirtoyhteydet. Seuraa tilaa ja rajayhteyksien karttaa tältä sivulta, katso tuotannon jakauma Suomen sähköntuotanto -sivulta ja varmista, että sähkösopimuksesi on kilpailutettu, vertaa hinnat täällä.