Mistä Suomen sähkö tulee juuri nyt?
Kirjoittanut
Cornelia Zavoianu
Energiamarkkina-analyytikko Selectralla
Suomen sähköntuotanto energialähteittäin
Suomen sähkö tuotetaan neljästä pääerästä: ydinvoima antaa tasaisen perustan, vesivoima säätää nopeasti, tuulivoima tuo halpaa mutta vaihtelevaa tuotantoa, ja muu tuotanto (yhteistuotanto, biomassa, varavoima) täydentää. Osuudet vaihtelevat tunneittain, joten alla oleva jakauma näyttää tilanteen juuri nyt ENTSO-E:n datasta. Aurinkosähkö esitetään erikseen arviona, koska sitä ei mitata kantaverkossa. Kun tuotanto ei riitä, Suomi tuo sähköä naapureilta, ja kun tuotantoa on yli, sitä viedään. Koko tätä tasapainoa hoitaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.
Live · ENTSO-E · päivitetty 09:45
Tuotantojakauma juuri nyt
Lähde: ENTSO-E Transparency Platform. Osuudet on pyöristetty ja lasketaan mitatusta kokonaistuotannosta. Aurinko on ennustearvio eikä sisälly prosenttijakaumaan, koska sitä ei mitata kantaverkossa. Tuonnin ja viennin sekä kulutuksen näet sähköjärjestelmän tila -sivulta.
| Energialähde | Osuus | Teho |
|---|---|---|
| Ydinvoima | 32 % | 3 409 MW |
| Vesivoima | 13 % | 1 444 MW |
| Tuulivoima | 39 % | 4 247 MW |
| Aurinko (arvio) | 6 % | 643 MW |
| Muu tuotanto (CHP, bio, lämpö) | 10 % | 1 027 MW |
Tilanne 09:45. Aurinko erikseen (arvio): 643 MW. Päästökerroin 23 g CO₂/kWh (arvio tuotantojakaumasta). Lähde: ENTSO-E Transparency Platform. Päivitetty 2026-07-21.
Miksi jakauma vaihtelee tunneittain
Suomen sähköntuotanto ei ole vakio, vaan se elää sään ja kysynnän mukaan. Ydinvoima käy tasaisesti perusvoimana, mutta tuulivoima voi vaihdella tyynen päivän muutamasta sadasta megawatista tuulisen yön tuhansiin megawatteihin. Vesivoima paikkaa eron: sitä voidaan lisätä tai vähentää sekunneissa, joten se toimii koko järjestelmän joustona. Siksi fossiilivapaan sähkön osuus on korkeimmillaan tuulisina öinä ja matalimmillaan tyyninä pakkaspäivinä, jolloin kulutus on suurta ja tuulta vähän.
Tämä vaihtelu näkyy suoraan sähkön hinnassa ja päästöissä. Kun tuulta on paljon, tuulivoima painaa pörssihinnan alas ja päästökerroin laskee. Kun tuotanto ei riitä, Suomi tuo sähköä naapureilta, jolloin hinta ja päästöt nousevat. Tuonnin ja viennin logiikan sekä sähköjärjestelmän tasapainon näet sähköjärjestelmän tila -sivulta.
Mitä tästä seuraa kotitaloudelle
Tuotantojakauma on hyvä mittari sille, milloin sähkö on sekä halpaa että puhdasta. Fossiilivapaan osuuden ollessa korkea sähkö on tyypillisesti myös edullista, koska halpa tuuli- ja vesivoima hallitsevat tuotantoa. Jos haluat sähkösi olevan alkuperältään uusiutuvaa, valitse alkuperätakuulla varmennettu sopimus, se ei maksa enempää. Ja jos haluat maksaa vähemmän, kilpailuta sähkösopimus ja ajoita iso kulutus tunneille, joina puhtaan tuotannon osuus on korkea.
Miten jakauma muuttuu vuodenajan mukaan
Yllä oleva tuotantojakauma on hetkellinen, mutta sen taustalla on selkeä kausivaihtelu. Talvella kulutus on suurimmillaan, koska lämmitys ja lyhyet päivät nostavat sähkön tarvetta. Silloin ydinvoima käy täydellä teholla perusvoimana, vesivoimaa ja muuta säädettävää tuotantoa ajetaan enemmän, ja tyyninä pakkaspäivinä Suomi turvautuu myös tuontiin. Kesällä tilanne kääntyy: kulutus on matala, huoltoseisokit voivat pienentää ydinvoiman osuutta, ja aurinkosähkön arvioitu tuotanto nousee huippuunsa keskipäivän tunteina.
Tuulivoiman osuus ei seuraa vuodenaikaa yhtä siististi, vaan sään rytmiä. Matalapaineet tuovat runsaita tuulijaksoja, joiden aikana tuulen osuus voi hetkellisesti nousta hyvin korkeaksi, kun taas laajan korkeapaineen aikana se voi pudota lähelle nollaa useaksi päiväksi peräkkäin. Juuri tämä ennakoimattomuus tekee muusta säädettävästä tuotannosta ja vesivoimasta korvaamattomia: ne täyttävät aukot, joita vaihteleva tuuli jättää. Kun luet jakaumaa, kannattaa siis muistaa, että näet yhden hetken kuvan pitkästä ja jatkuvasti liikkuvasta sarjasta.