Siirry pääsisältöön
Selectra Suomi
Fossiiliton sähkö · päivitetty 24.7.2026

Ydinvoima Suomessa: onko se uusiutuvaa ja miten se toimii

Cornelia Zavoianu Kirjoittanut Cornelia Zavoianu Energiamarkkina-analyytikko Selectralla 5 min lukuaika
Ydinvoima tuottaa noin kolmanneksen Suomen sähköstä ja on käytön aikana lähes päästötöntä, mutta se ei ole uusiutuvaa, koska uraani on rajallista. Tällä sivulla opit, miten ydinvoimala toimii, missä Suomen viisi reaktoria ovat, mitä pienydinvoimala tarkoittaa ja miksi ydinvoima on tuulivoiman paras kumppani.
Nopeat faktat
~33 %
Ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta (2025)
5
Reaktoria: Olkiluoto 1-3 ja Loviisa 1-2
Fossiiliton
Ei uusiutuva (uraani rajallinen), mutta lähes päästötön

Ydinvoima lyhyesti: onko se uusiutuvaa ja paljonko sitä on

Ydinvoima on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotannon muoto: se tuotti noin 33 prosenttia sähköstä vuonna 2025. Se on käytön aikana lähes päästötöntä, koska mitään ei polteta. Silti ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa: sen polttoaine uraani on rajallinen, kun taas aurinko, tuuli ja vesi eivät lopu. Ydinvoima on siis fossiiliton, mutta ei uusiutuva, ja tämä ero on koko sivun tärkein oivallus.

Miksi sillä on väliä? Koska julkisuudessa fossiiliton ja uusiutuva sekoitetaan jatkuvasti. Kun sanotaan, että yli puolet Suomen sähköstä on fossiilivapaata, luku sisältää ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman. Kun taas puhutaan uusiutuvasta, ydinvoima jää pois. Molemmat ovat oikein, kun tietää kumpaa mitataan. Ajantasaisen ydinvoiman tehon näet Suomen sähköntuotanto -sivulta, ja uusiutuvat lähteet käsitellään uusiutuvan energian sivulla.

Ydinvoima Suomessa · päivitetty 2026-07-24
Lähteet: TVO, Fortum, STUK, TEM
Ydinvoiman avainluvut Suomessa 2025-2026
Tunnusluku Arvo
Osuus sähköntuotannosta (2025)noin 33 %
Reaktoreita5 (Olkiluoto 1-3, Loviisa 1-2)
Olkiluoto 3 tuotanto (2025)10,38 TWh, Euroopan suurin reaktori
Valvova viranomainenSäteilyturvakeskus (STUK)
Uusi ydinenergialakiEsitys eduskunnalle 3/2026, helpottaa SMR-lupia
Käytetyn polttoaineen loppusijoitusOnkalo, Olkiluoto (Posiva), maailman ensimmäinen

Osuus vaihtelee vuosittain huoltoseisokkien ja muun tuotannon mukaan. Ydinvoima on käytön aikana lähes päästötöntä (elinkaaripäästöt luokkaa 10-15 g CO₂/kWh), mutta ei uusiutuvaa, koska uraani on rajallinen luonnonvara.

Onko ydinvoima uusiutuvaa? Fossiiliton ei tarkoita uusiutuvaa

Tämä on ydinvoiman yleisin väärinkäsitys. Ydinvoima ei ole uusiutuvaa, mutta se on fossiilitonta, ja nämä kaksi menevät helposti sekaisin. Uusiutuva tarkoittaa lähdettä, joka ei lopu ja täydentyy luonnostaan, kuten aurinko, tuuli ja vesi. Ydinvoiman polttoaine uraani on louhittava maasta, ja sitä on rajallinen määrä, joten se ei ole uusiutuva. Fossiiliton taas tarkoittaa vain sitä, ettei tuotannossa polteta hiiltä, öljyä tai kaasua, jolloin ei synny ilmastoa lämmittäviä päästöjä.

Ajattele sitä näin: uusiutuva kertoo, loppuuko polttoaine, ja fossiiliton kertoo, syntyykö päästöjä. Ydinvoima vastaa näihin eri tavalla: polttoaine on rajallinen, mutta päästöjä ei juuri synny. Siksi Suomen sähköstä yli puolet on fossiilivapaata, kun lasketaan yhteen ydin-, vesi- ja tuulivoima, mutta vain osa tästä on uusiutuvaa. Kun luet uutista sähköntuotannosta, tarkista aina, kumpaa sana mittaa, niin luvut asettuvat oikein.

Miten ydinvoimala toimii

Ydinvoimala on pohjimmiltaan höyryvoimala, kuten hiilivoimalakin, mutta lämpö tehdään eri tavalla. Fossiilivoimalassa lämpö syntyy polttamalla, ydinvoimalassa uraanin halkeamisesta eli fissiosta. Loppuosa prosessista on sama: lämmöllä tehdään höyryä, joka pyörittää turbiinia.

1
Fissio tuottaa lämpöä

Reaktorissa uraaniytimet halkeavat ja vapauttavat suuren määrän lämpöä. Ketjureaktiota säädellään tarkasti, jotta lämmöntuotto pysyy hallittuna.

2
Lämpö tekee höyryä

Lämpö kuumentaa vettä höyryksi. Koska mitään ei polteta, tästä vaiheesta ei synny hiilidioksidipäästöjä, toisin kuin fossiilivoimalassa.

3
Höyry pyörittää turbiinia

Höyry pyörittää turbiinia, joka pyörittää generaattoria ja tuottaa sähköä. Käytetty höyry jäähdytetään takaisin vedeksi ja kierto alkaa alusta.

Olennainen ero tuuleen ja aurinkoon on tasaisuus. Ydinvoimala tuottaa vakaasti ympäri vuorokauden ja vuoden, säästä riippumatta. Tätä kutsutaan perusvoimaksi, ja se on ydinvoiman tärkein rooli Suomen sähköjärjestelmässä.

Suomen ydinvoimalat: Olkiluoto ja Loviisa

Suomessa on viisi reaktoria kahdella paikkakunnalla, ja kaikki toimivat Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvonnassa.

Olkiluoto, Eurajoki (TVO)
Kolme reaktoria: Olkiluoto 1 ja 2 sekä Olkiluoto 3, joka on Euroopan suurin reaktori ja aloitti säännöllisen tuotannon 2023. Olkiluoto tuotti vuonna 2025 noin neljäsosan koko Suomen sähköstä. Samalla paikalla on Onkalo, käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos.
Loviisa (Fortum)
Kaksi reaktoria, Loviisa 1 ja 2, jotka ovat Suomen vanhimmat käytössä olevat reaktorit. Niiden käyttölupia on jatkettu, joten ne tuottavat sähköä pitkälle tulevaisuuteen. Loviisa on esimerkki siitä, miten olemassa olevan laitoksen käyttöikää voidaan pidentää turvallisuus varmistaen.

Asiantuntijan huomio: ydinvoima on syy, miksi tuulivoima voi kasvaa

Ydinvoima ja tuulivoima esitetään usein kilpailijoina, mutta järjestelmän kannalta ne ovat kumppaneita. Tuulivoima on halpaa mutta vaihtelevaa: se tuottaa paljon tuulisina tunteina ja vähän tyynellä. Ydinvoima taas tuottaa tasaisesti säästä riippumatta. Kun verkossa on vakaa fossiiliton perusvoima, siihen voidaan lisätä paljon vaihtelevaa tuulta ilman, että sähkön riittävyys vaarantuu tyynellä pakkasella. Ydinvoima on siis se selkäranka, joka tekee tuulivoiman nopean kasvun mahdolliseksi.

Tällä on suora vaikutus hintaan. Kun Olkiluoto 3 aloitti tuotannon 2023, Suomeen tuli iso määrä vakaata halpaa tuotantoa, ja maasta tuli aiempaa omavaraisempi ja usein sähkön nettoviejä. Yhdessä kasvavan tuulivoiman kanssa tämä on painanut pörssisähkön hintaa alas ja tehnyt halvoista ja jopa negatiivisista hinnoista yleisempiä. Kuluttajalle tämä tarkoittaa, että fossiiliton tuotanto ei ole vain ilmastoteko, vaan myös syy, miksi sähkö on ajoittain hyvin halpaa, ja miksi kannattaa kilpailuttaa sähkösopimus, joka hyödyntää halvat tunnit.

Pienydinvoimalat (SMR) ja lain uudistus 2026

Ydinvoiman seuraava vaihe voi olla pieni. Pienydinvoimala eli SMR (small modular reactor) on tehtaalla sarjavalmisteinen, tavallista pienempi reaktori. Ideana on, että sarjavalmistus laskee hintaa ja lyhentää rakennusaikaa verrattuna suuriin laitoksiin, jotka ovat olleet kalliita ja myöhässä. Suomessa kehitetään erityisesti kaukolämmön tuotantoon tarkoitettua pienreaktoria: VTT:stä syntynyt Steady Energy kehittää LDR-50 -lämmöntuotantoreaktoria, joka tuottaisi lämpöä kaupunkien kaukolämpöverkkoihin ilman sähköntuotantoa.

Nykyinen lainsäädäntö on kirjoitettu suuria laitoksia varten, joten se ei sovi hyvin pieniin ja sarjavalmisteisiin reaktoreihin. Siksi hallitus antoi maaliskuussa 2026 eduskunnalle esityksen uudesta ydinenergialaista, joka uudistaa lupamenettelyn ja pyrkii helpottamaan pienydinvoimaloiden ja teollisuuden lähelle sijoitettavien reaktoreiden rakentamista. Laki ei vielä rakenna yhtään reaktoria, mutta se poistaa esteitä ja kertoo, mihin suuntaan Suomi haluaa mennä. Onko SMR sitten läpimurto vai ei, ratkeaa vasta, kun ensimmäiset laitokset osoittavat, onko sarjavalmistus oikeasti halvempaa käytännössä.

Riippumaton vertailu

Fossiiliton tuotanto tekee sähköstä ajoittain hyvin halpaa

Ydinvoima ja tuulivoima yhdessä painavat pörssisähkön hintaa alas. Pörssisähkösopimuksella hyödyt näistä halvoista tunneista suoraan. Vertaa Suomen sähkösopimukset postinumerollasi ja valitse itsellesi sopivin. Vertailu on maksuton eikä sido mihinkään.

Vertaa sähkösopimukset ›
Selectran asiantuntija vastaa

Usein kysytyt kysymykset ydinvoimasta

Onko ydinvoima uusiutuvaa energiaa?
Ei ole. Ydinvoima ei ole uusiutuvaa, koska sen polttoaine uraani on rajallinen luonnonvara, joka ei täydenny luonnostaan ihmisen aikajänteellä. Ydinvoima on kuitenkin fossiiliton ja käytön aikana lähes päästötön, koska se ei polta hiiltä, öljyä tai kaasua. Siksi se lasketaan yhteen vesi- ja tuulivoiman kanssa, kun puhutaan fossiilivapaasta sähköstä, mutta ei silloin, kun puhutaan uusiutuvasta energiasta. Erottelu on tärkeä: fossiiliton ei tarkoita samaa kuin uusiutuva.
Kuinka suuri osa Suomen sähköstä on ydinvoimaa?
Ydinvoima tuotti noin 33 prosenttia Suomen sähköstä vuonna 2025 eli noin kolmanneksen. Osuus on hieman laskenut aiemmasta, mutta ei siksi, että ydinvoima olisi vähentynyt, vaan koska tuulivoima on kasvanut voimakkaasti ja kasvattanut kokonaistuotantoa. Ydinvoima on silti Suomen suurin yksittäinen sähköntuotannon muoto. Ajantasaisen ydinvoiman tehon näet Suomen sähköntuotanto -sivulta.
Miten ydinvoimala toimii?
Ydinvoimala tuottaa sähköä lämmöllä, aivan kuten hiili- tai kaasuvoimala, mutta lämpö syntyy uraanin halkeamisesta eli fissiosta polton sijaan. Reaktorissa uraaniytimet halkeavat ja vapauttavat suuren määrän lämpöä. Lämpö kiehauttaa vettä höyryksi, höyry pyörittää turbiinia ja turbiini generaattoria, joka tuottaa sähköä. Koska mitään ei polteta, prosessista ei synny hiilidioksidipäästöjä. Erona fossiilivoimalaan on siis vain lämmön lähde.
Mikä on pienydinvoimala (SMR)?
Pienydinvoimala eli SMR (small modular reactor) on tehtaalla sarjavalmisteinen, tavallista pienempi reaktori. Ideana on, että sarjavalmistus laskee kustannuksia ja rakentaminen nopeutuu verrattuna suuriin laitoksiin. Suomessa kehitetään erityisesti kaukolämmön tuotantoon tarkoitettua pienreaktoria, ja VTT:stä syntynyt Steady Energy kehittää LDR-50 -lämmöntuotantoreaktoria. Uusi ydinenergialaki, jonka esitys annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2026, pyrkii helpottamaan pienydinvoimaloiden lupamenettelyä.
Missä Suomen ydinvoimalat sijaitsevat?
Suomessa on viisi reaktoria kahdella paikkakunnalla. Eurajoen Olkiluodossa on kolme reaktoria, Olkiluoto 1, 2 ja 3, joita käyttää Teollisuuden Voima (TVO). Loviisassa on kaksi reaktoria, Loviisa 1 ja 2, joita käyttää Fortum. Olkiluoto 3 on Euroopan suurin reaktori ja aloitti säännöllisen tuotannon vuonna 2023. Kaikki laitokset toimivat Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvonnassa.
Mihin ydinjäte loppusijoitetaan Suomessa?
Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluotoon rakennettuun Onkalo-loppusijoituslaitokseen, jota rakentaa Posiva. Se on maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen pysyvä geologinen loppusijoituspaikka, jossa jäte haudataan syvälle peruskallioon. Ajatuksena on eristää jäte ympäristöstä hyvin pitkäksi ajaksi ilman jatkuvaa valvontaa. Suomi on tässä maailman edelläkävijä.